Heips!
Kävin viikonloppuna mökillä ja sieltä on oikeastaan kaikki lumet kaikonneet. Vielä hiihtolomalla eli helmikuun lopussa sielä pystyi hiihtämään! Oikeastaan ne kelit silloinkaan eivät olleet mitkään mahtavimmat hiihtokelit. Tämän hetkiseen lumitilanteeseen verrattuna mun on pakko julkaista jotain hiihtokuvia, jotta ymmärrän edes itse miten paljon keväisemmäksi sää on muuttunut, vaikka välillä lunta vähän sataakin...
Suksia meillä ei ollut kuin kahdelle tyllerölle, joten kolmannet käytiin kylältä lainaamassa. Suksien jalkaan laitossakin tuli ongelmia, kun ei oikeen tiedetty mitkä monot kuuluvat mihinkin suksiin. Mun mielestä yllä olevassa kuvassa oikealla olevat sukset ovat mun omat, jotka kuuluisivat myös kuvassa näkyviin mustiin monoihin, mutta eihän se niin mennyt! Vaihdettiin Kristan kanssa suksia, vaikka aluksi luulin ettei se vain osaa laittaa suksia jalkaan. Osasi se, kun oli oikeanlaiset urat monojen pohjassa. Tämän lisäksi meidän mökiltä löytyi kolmannet monot, jotka olivat kokoa 42 eikä meidän perheessä ole kellään sen kokoista jalkaa. En sitten tiedä monetko villasukat olen 39 kokoiseen jalkaani halunnut teininä liikuntatunneilla tunkea.
Latua ei oltu liikuntareitille tehty vaan aluksi hiihdeltiin meidän mökkitien keskellä olevaa lumikohtaa pitkin. Siinä kyllä suksi luisti niinkin hyvin ettei kaikki ihan koko ajan pysyneet pystyssä. Hiihtäminen oli kyllä hauskaa, mutta oikeella ladulla oltais varmasti päästy paljon lujempaa! Kylillä vähän pyöriteltiin silmiä, kun kerrottiin ideamme mennä hiihtämään. Eihän sielä ollut enää tolloinkaan lunta ollenkaan, mutta ei ne lumet nyt joka perämettästä voi ennen maaliskuuta lähtee! Koululaiset ei kuulemma päässeet joutuneet tänä vuonna hiihtämään ollenkaan!
Mun hiihtoasusta on pakko mainita sen verran, etten tajua miten toi pipo on lapsena pysynyt mun päässä sillai nätisti. Nyt se lähti koko ajan vetään tota taitettua kohtaa tyhmästi, mutta olihan se nostalgista pitää jättipitkää pipoa pitkästä aikaa! Noi oli niin cooleja silloin lapsena ja mitä pidempi pipo oli sen parempi. Muuta en oikeen asusta halunnutkaan sanoa... Haltin tuulitakki ja -housut ajoivat asiansa hyvin ja hiki tuli. No more comments.
Päädyttiin hiihtämään myös liikuntareitille. Sielä oli kyllä ihan hyvin lunta yhdellä pätkällä, vaikka välillä tulikin yllä olevassa kuvassa näkyviä sulia kohtia vastaan. Kauheen kauas ei kuitenkaan päässyt ennen kuin lumi loppui ihan ku suorana viivana eikä metsän keskellä ollut lunta enää ollenkaan. Siinä sitä oli kiva mennä edestakaisin. Tosin Kristan kanssa ei jaksettu kauheen montaa tuntia hiihdellä eikä jaksettu lähteä seuraavana päivänäkään enää, kun oli niin paljon mukamas muita hommia. Henna oli ahkerampi hiihtohullu.
Lomalla kaunis lumiukkoni oli jo sulanut tähän pisteeseen. Se näytti lähinnä likaiselta lumipylväältä, jonka päälle oli nostettu hattu. Tänä viikonloppuna tuota kaunokaista ei enää ollut. Se tarkoittaa mun mielestä sitä, että nyt on kevät! Mun Mummu ja varmasti moni muukin on mun kanssa vielä eri mieltä. Älkää kuitenkaan pelätkö. En ala rilluttelemaan ulkona t-paita päällä ennen kuin järvistä on jäät sulaneet. Tosin Hämeenkyrössä on jo aika iso sula kohta, joskin se on ehkä jollain tasolla virtaava paikka...
