perjantai 29. toukokuuta 2015

Vieraana ystävän häissä



Nämä häät, kuten useimmat häät alkoivat kirkosta. Onneksi kirkonmenot oltiin pidetty minimissä ja koko ajan papinkin puheita jaksoi kuunnella. Pappi oli nainen ja puhui mukavalla äänenpainolla verrattuna sellaisiin monotonisesti puhuviin pappeihin. Melkein itsellekkin tuli tippa linssiin, kun näin morsiamen astelevan alttarille hymy korvasta korvaan ulottuvana. Hänen onnensa tuntui oikein pursuavan ulos ja sen kuuli myös hyvin määrätietoisesta "Tahdon" -sanasta. Haaparia odotti ulkona seurue saippuakuplineen. Harmi vain, että oli niin kova tuuli ja vähän taisi sataa rovahtaakkin, että luulen ettei saippuakuplia kuviin asti paljon eksynyt. Meidän kissa sai noista kuplista todella kovasti iloa juhlien jälkeen!


Hääpaikka oli sama, jossa olin häissä viimevuonna. Vieraita oli suurinpiirtein saman verran ja pöydät olivat mielestäni aseteltu kivasti niin, että tilaa oli myös kulkea. Oli myös mukava nähdä häiden ohjelmaa pöydissä niin tiesi mitä seuraavaksi tapahtuu, vaikka ohjelma olikin hyvin vapaata eikä hääleikkejäkään ollut paljon. Olisin jaksanut ehkä enemmänkin! Ruoka ja tanssi vetivät kuitenkin ohjelman pääosaa, vaikka parit hyvät puheetkin saatiin kuulla. Kutsussa sanottiin, ettei tarvitse pelätä nolaamista, mutta yhdessä puheessa naurettiin aika hyvin mun ja yhden toisen kaverini kustannuksella, että naamaa punotti vaikkei nimiä mainittukaan niin taisi kaikille selvitä kenestä oli kyse... xD 



Ja kuten sanoin niin ruoka oli tosiaan yksi pääosan näyttelijä näissä juhlissa. Se oli varsinkin meidän partiolaisten mieleen kun tarjoilemassa oli meidän entiset partiokokit, jotka muistan jokaiselta lapsuuteni partioleiriltä. Ruoka oli lisäksi törkeän hyvää ja mansikatkin olivat oikein makoisia! Teki mieli santsata kolmannenkin kerran, mutta onneksi en sitä tehnyt. Olisin voinut saada samanlaisen ähkyn aikaiseksi kun polttareissa, jossa myöskin syötiin paljon! Makea ei mulle niin hyvin tällä kertaa maittanut, kun suolaisen hammasta kolotti enemmän, mutta kyllähän kakkuakin silti piti maistaa ja parit leipäjuuston palaset kakkupöydässä tarjosivat myös suolanhimolleni tyydytystä. 

Ja kun ruuasta puhutaan niin pakko puhua myös juomasta. Oli todella rentouttavaa ettei alkoholia oltu pelätty näissä häissä. On tuntunut tässä viimehäissä, että osa vieraista on ollut hyvin alkoholinvastaista ja näin ollen uhanneet lähteä tai lähteneet heti, kun sitä on missään vilahtanutkaan. Näissä häissä ruokajuomaksi tarjottiin heti viiniä ja kahvinkin kanssa sai valita likööriä tai konjakkia. Boolihanat aukesivat melkein jopa ennen kuin ohjelmassa niin luki tai ainakin siiderit sun muut olivat tarjolla jo aiemmin. Tälläisille tölkkijuomille oli laitettu pieni juoma-allas kylmäksi, joten siitäkin plussaa! Juomatarjoilut olivat kyllä todella tyydyttävät ja se varmaan myös näkyi juhlakansassa. Loppuillasta kokis maistuikin jo törkeen hyvältä.



Bändin kanssa me tanssattiin muutama tunti tai muutamat tanssit. Ajantaju näissä häissä on ainakin multa kadonnut ihan kokonaan. Aluksi tietenkin valssaamaan lähteminen vähän jännitti, mutta kyllä se siitä sitten, kun ensimmäisen tanssin meni tanssimaan niin kyllä poikia vietiin. Lähinnä naistenhaku ilmeisesti toimi, vaikka kyllähän niitä rohkeita herrasmiehiäkin paikalta löytyi. Päädyttiin kaverin kanssa jopa vetämään parit salsat!

Illan hämärtyessä ja bändin lähdettyä tuli vuoroon disco ja voi sitä reivaamisen määrää. Mulla oli soinut "mä tulin tänne bailaan" -päässä jo ruokailusta asti ja sitten bailattiin. En ymmärrä miten yksi meidän kaveriporukasta jaksoi tanssia melkein jokaisen biisin valssin alkamisesta aamutunneille asti! Tanssi loppui tietenkin vasta kun aamu oli jo valjennut, eli aikalailla siinä 4 aikaan. Ennen tätä oli tanssiliikkeiden määrä alkanut jo hiipumaan ja täytyi alkaa keksimään uusiakin. Varmasti oli kaunista katsottavaa! Juhlat olivat mahtavat ja seuraavana päivänä hapotti. Sitä seuraava yö otti vieläkin julista veroja ja nukuin kellon ympäri.

Jotta tämä hääpostaus ei tälle päivälle tästä enempää venähtäisi niin teen huomenna oman postauksen mun häävaatetuksesta, koska sehän oli tietenkin juhlien pääasia. Onnea vielä hääparille!

perjantai 22. toukokuuta 2015

Purkkien maalausta


Yksi päivä mua ärsytti, kun meillä oli kukkia, mutta ei ollut kivoja purkkeja mihin ne istuttaisi. Mika ehdotti vanhojen punasaven väristen purkkien maalaamista ja mulle tuli ensimmäisenä mieleen lapselliset kukin sun muin koristellut kukkapurkit ja sellasia en ainakaan halunnut. Sitten tajusin, että mulla on kaapissa jo pari vuotta lojunut Tigeristä ostetut metallimaalit ja päätin maalata purkit niillä mulla ei tosin ollut hajuakaan miten toi maali tulisi kestään vettä, koska halusin etupihalle orvokeille purkin. Nyt noin viikon kestäneessä testissä on osoittautunut, ettei maali ole ainakaan pahemmin lähtenyt irti ja olen todella tyytyväinen, että maalasin purkit! Sisäkuusenkin purkki vaihtui hopeanväriseksi, tosin Mika oli sitä mieltä, että sen saisi maalata vielä toiseen kertaan, mutta mä melkein tykkään, että se punainen hohtaa sieltä vähän läpi. Ehkä siitä tuli vähän liian jouluinen, mutta ei se mitään.

Pöytä heijastaa purkkiin kivan kuvion
Tänään lähdenkin viikoksi mökille. Viikonloppuna on meidän mökin lähellä mun ystäväni häät ja menen niitä juhlimaan ja sitten olisi vielä paljon hommia mökillä edessä ennen kuin voitaisiin alkaa sielä vain nauttimaan kesästä. Ehkä me viikossa saadaan tohistua äidin kanssa isoimmat hommat pois alta. Leikin nyt olevani lomalla. Kesäkuussa sitten palaan juurilleni töihin Leimuskaan ja ennen sitä ei tarvitse kuin ottaa muutamia extravuoroja hesellä jos jaksaa... :D

Ps. Mietin tossa josko olisin linkannut instagram tilini blogin reunaan, mutta päädyinkin siihen, että pidän Instani ja Facebookkini yksityisinä. Jos siis olet tuttuni ja sieläkin haluat seurailla mua niin pistä kutsua tulemaan @alasalomaeki

torstai 21. toukokuuta 2015

Oli ravintolapäivä


Ravintolapäivä ei selkeästi ole kerännyt vielä Pirkkalassa yhtä isoa suosiota kuin Tampereella. Silti pistin ravintolapäivänä eli viimeviikon lauantaina ennen tupareita pystyyn Hattarakojun. Tarjoilin itse tehtyä kuplatonta limonadia ja hattaraa. Molempia euron hintaan. Sain jopa 4 tuntematonta asiakasta ja 4 tuttua. Kauhea kansanvaellus ei siis ollut, mutta aijon koittaa toistekkin! Keittiön ikkunasta hattaraa ja limua myydessä ideoitiin seuraavaksi kerraksi ehkä vähän enemmänkin jotain myytävää. Saa nähdä... Onneksi Ani oli mulla apuna tai muuten 3h myyntisessio olisi ollut todella tylsä. En edes muistanut oikein hattarakojuni avaamisaikaa. Meidän olisi pitänyt avata jo 11, mutta avattiin vasta klo 12. Mitäs pienistä :D


Tupareista meillä ei hirveästi ole mitään julkaisemiskelpoisia kuvia. Saatiin ihania tuparilahjoja ja yhdestä, joka saatiin etukäteen olin ottanut kuvia ennen bileitä. Olin toivonut kaveria meneen ostaan mulle yhdeltä kirppikseltä ison violetin konjakkilasin, koska keräilen niitä ja oli jäänyt harmittaan, etten sitä ollut itse ostanut. Se oli hakenut sen tuparilahjaksi ja teettänyt astiaan vielä kukka-asetelmankin! Oon kyllä niin tyytyväinen miten ihania ystäviä mulla on. Isot halit kaikille!


torstai 14. toukokuuta 2015

Confetteja kynsissä


Ostin uuden kynsilakan! Ei sillä, etteikö mulla olisi niitä tarpeeksi, mutta halusin. En omistanutkaan ennestään yhtään päällyslakkaa, missä on hippusia, mutta jotka ei kimalla! Tykkään tästä Lumenen Natural Coden minikynsilakasta todella paljon. Confettihippusten lisäksi lakassa on kukkasia, mutta niitä sieltä saa kyllä todellakin metsästää! Etsivä löytää ja sillee... :D Kaiken lisäksi tää kynsilakkayhdistelmä on ollut todella kestävä. Lakkasin kynnet perjantaina ja lakka on pysynyt vieläkin ihmeen hyvänä. Onhan se jo parhaat päivänsä nähnyt, että taidampas sen pian poistaa. Toi beige lakka on kyllä myös todella hyvä. Sain sen joskus jalkahoidon yhteydessä ja oon koittanut käyttää maltilla ettei se loppuisi.

Sellaisia kynsikuulumisia tänään!  Meillä on tänä viikonloppuna tuparit ja minä tyhmä menin ottamaan työvuoron sunnuntaille... No, toivottavasti selviän siitä! Nyt täytyy vielä saada kämppä järjestykseen.

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Lisää meidän pihan kukkia!


Kuukausi (kirjoitin aluksi väärin kukkausi) on vierähtänyt ensimmäisistä kukkakuvista ja nyt olen taas saanut napsittua roiman annoksen kukkakuvia. Aikaisemmin keväällä meidän pihaan ilmestyneet kukat voi katsoa Täältä. En ollut koskaan ennen nähnyt Ketuleivän kukkia ja luulinkin, että ketunleivän sekaan oli ilmestynyt Valkovuokkoja. Lähemmällä tarkastelulla kukat eivät kuitenkaan olleet ihan valkoisia ja sain myös kuulla, että Ketunleivän kukkia voi myös syödä. Tosin niitä ei saa syödä liikaa, kun ne sisältävät jotain hampaille vaarallista ainetta samoin kun Ketunleivän lehdetkin ja kuulemma myös raparperi. Tälläisten syömisen jälkeen täytyy kuulemma nauttia maitoa. Kuitenkin on tosi kiva tulla kotiin, kun ovipielessä on noin kauniita kukkasia ja näitä täytyy kyllä vaalia, kun rakennamme etupihan terassia uudestaan.


Rikkaruohojen lisäksi myös kauniita sinisiä kukkasia putkahtelee keskelle nurmikkoa. Tämän yllä olevan (jonka nimeä en tiedä), lisäksi on muutama tummemman sininen kukka putkahtanut keskelle nurmikkoa. Mika jopa säästeli näitä ajaessaan ensimmäistä kertaa nurmikkoa! Lisäksi yksi tuttu rikkaruohokukka, mutta varma kevään merkki oli ilmestynyt meidän pihaan ja näinpä Leskenlehtiä ei tarvitse bongailla vain tienvarsista.


Vadelma on alkanut puskemaan lehtiä

Sinivuokkoja esittelin aiemminkin, niitä oli aika paljon ja kukkivatkin yllättävän kauan!


Takapihalle on alkanut putkahtelemaan eri kokoisia ja -värisiä Narsisseja. Tosin valkoisia tuli vain yksi. Se tulee tulevaisuudessa luultavasti jäämään meidän uuden varastorakennuksen alle, joten täytyykin kukinnan päätyttyä kaivaa sipuli esiin ja istuttaa se uuteen paikkaan. Josko saisin sen pysymään hengissä vaikka noiden keltaisten Narsissien viereen ensi kevääksi. Keltaisten Narsissien kanssa kuvaan on muuten päätynyt sininen rikkaruohokukka, jota nurmikolla on. Senkään nimeä en tiedä.



Murheenkryyni puutarhassani on tämä yllä oleva Vuorenkilpi. En kauheasti tykkää siitä. Mökille se jotenkin sopii, mutta meidän pihassa sitä on kahdessa kohtaa ja toinen ainakin saa kyllä lähteä. Samoin kun sen vieressä olevat Saniaiset. Ne ovat aivan meidän takapihan terassin vieressä ja mielestäni ovat siinä aivan turhan lähellä terassia. Aijon ainakin Vuorenkilven nostaa ylös ja viedä mökille johonkin kivennokkaan kasvamaan. Saa nähdä mitä se tykkää maisemanmuutoksesta vai kuoleeko pois. Sekään ei mua pahemmin harmittaisi. 

Helmililjaa on tulossa moneen kohtaan, mutta kukkia ei ole vielä paljon.


Kivikkokukkia meillä on jos jonkinmoisia. Melkein minkään niiden nimiä en tiedä, mutta tutun näköisiä ne ovat. Ainakin alemmassa kuvassa oleva punainen on tuttu ja takapihalle on tulossa keltakukkaista kivikkokukkaa, jota minä olen aina kutsunut suikeroksi. Ei se taida olla ihan virallinen nimi :D (Itseasiassa nyt oli pakko googlettaa ja sen nimi on Suikero alpi! Olinpas melkein oikeassa!)



Pakko oli tähän kukkasarjan jatkoksi ottaa vielä kuva mun tekemistä pitsikivistä, jotka pääsivät etupihaa koristamaan Ketunleivän viereen. Olen selkeästi nyt kehittynyt virkkaajana ja osaan jo tehdä monenmoisia kuvioita! Voi kun kehittyisin viherpeukalona yhtä nopeasti!

tiistai 12. toukokuuta 2015

Kirpparishoppailua


Kävin eilen äidin ja tädin kanssa Hämeenlinnassa kirpparikierroksella. Suurkirppikseltä ja rautatieaseman lähellä olevalta kirpparilta tein löytöjä! Suurkirpparilta lähti matkaan Hai -saappaat! Oon tollasista haaveillut, joskin ehkä punaisista, mutta keltaisten 41 -kokoisten sattuessa eteeni testasin niitä ja päädyin siihen, että villasukan kanssa ne on täydelliset! Olen niin onnellinen uusista saappaistani, että vaikka eilen paistoi aurinko mun oli pakko laittaa ne jalkaan kauppareissulle. Hintaa noilla oli vähän alle 20€.



Toinen kenkälöytö oli Converset... Tai en minä tiedä onko ne aidot, kun en ohjeita aitouden todistamisesta muista mitään ohjeita. Hienot ne ainakin on! En tiedä onko joku ne käsin maalannut vai onko toi ollut joku myytävä kuva, mutta tykkään siitä paljon. Kengissä ja varsinkin tennareissa tykkään tosi paljon väreistä ja mitä riemunkirjavampi niin sen parempi. Nämä maksoivat alle 17€ ja mielestäni tein hyvän kaupan, vaikka nekin ovat mulle vähän isot... No, villasukat taas peliin näin kesän sarastaessa. On sitten ainakin taas kenkiä mitä käyttää syksylläkin, kun mun edellisiin consseihin ei villasukat oikeen hyvin mahdu.


Hämeenlinnan rautatieaseman vieressä olevalla kirppiksellä on kuulemma parhaat taimet. Täti on ostanut sieltä jo pari vuotta kaikki kukkien taimensa ja hän sitten osti sieltä myös taimia mulle. Äiskä osti mulle pihaan istutettavaksi myös 1€ ruohosipulia. Taimet olivat kyllä todella halpoja, kun Köynnöshortensia maksoi 1,5€ ja Lopeliat maksoivat 2,5€/6kpl. Taidan joskus toistekkin mennä Hämeenlinnan kirppareita kiertämään!

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Ystäväni koti


Juuri kun pääsin kertomasta, että meidän olkkarin tapetti ei ole over the top niin vastakohtana ajattelin tätä ystäväni ihanaa asuntoa, jonka hän on sisustanut täysin oman tyylinsä mukaan! Mun oli hänen luona Kokkolassa tuparisynttäreitä viettäessä pakko napsia muutama fiiliskuva asunnosta, koska olen niin kateellinen miten joku saakin asuntonsa näyttämään noin paljon itseltään ja osaa yhdistellä vanhaa ja uutta, ikeaa ja mummolaa niin hyvin! Olohuoneessa on vanha sohvakalusto, josta tulee mieleen lapsuusajan partiokerrat, koska meidän leiripaikalla oli aikalailla samanlaiset. Teki melkein mieli ottaa sohvasta patjat lattialle ja mennä makuupussiin niiden päälle nukkumaan.




Bileissä oli teemana 70-luku ja tuntui, että koko asunto sopi teemaan mainiosti. Myös vieraat olivat todella hyvin omaksuneet teeman ja pukeutuneet sen mukaisesti! Tarjottavat olivat myös suoraan 70-luvulta. Silloin ei vielä ollut sipsejä bileissä tarjolla, joten herkkuina oli suolatikkuja ja poppareita. Lisäksi itse tehtyä pitsaa, karjalanpiirakoita, mukavoita, mokkapaloja, kakkua ja marjapiirakkaa. Kyllä niitä sitten syötiinkin! Illan aikana valehtelematta varin välein tuli mieleen, että voisi jotain herkkua pöydästä ottaa ja ne olivat todella hyviä! Erityispisteet mokkapalojen kuohkeudesta. 


Jopa lahjaksi tulleet kukat sopivat sisustukseen. (ovatkohan ne vielä hengissä...?)


Tölkki ei kuulunut sisustukseen.



Asunto tuntui olevan mietitty täysin jokaista pientä yksityiskohtaa myöten ja nekin oli aseteltu taitavasti. Silmä löysi koko ajan uutta ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Erityisesti tykästyin hyllyn yhdessä välissä olevaan lamppuun, joka kaukaa kuvattuna ylivalotti koko boksin, mutta läheltä kuvattuna oli törkeen siisti retro. Kaikki valaisimet eteistä myöten oli muutenkin mietitty asunnon tyyliin sopivaksi ja ystäväni sanoikin penkoneensa mummolassa kaikkia tavaroita joita muut eivät olleet kotiinsa huolineet ja pelastaneensa sieltä paljon upeuksia. Olohuoneessa oli mukava punertava valaistus, kun kaikki valot olivat illalla päällä.

Erityisen kivat olivat myös parvekkeen ovella olevat puuhelmet. Niistä tuli heti mieleen, että ne ovat joskus olleet keittiön ovella ja keittioon ne olivat taas päätyneet. Olisipa kiva jos joskus voisi omankin asunnon sistustaa yhtä persoonallisesti. Harmi vain, että Mikan ja mun sisustusmaut eivät kohtaa oikeastaan ollenkaan ja joudutaan molemmat tekemään kaikessa kompromissin. On onni, että voin silti nauttia täysillä ystävieni tälläisistä törkeen makeista sisustuksista!

perjantai 8. toukokuuta 2015

Unicorn

Toppi GT, Hame H&M, Legginssit Fuengirolasta, Tennarit NewYorker, Kimono VeroModa, Koru DeadMamas

Pinkkiä ja mustaa osui niskaani, kun lähdin viettämään kaverini synttäreitä. Näistä bileistä on kyllä jo melkein kuukausi aikaa, mutta pakkohan tämä unicorn -asu on esitellä. Huomatkaa myös, että olen värjännyt tyvikasvuni! Toki se pitäisi taas uudestaan värjätä, mutta aikamoista edistystä, kun en puoleenvuoteen tehnyt sille mitään. 


Tästä asusta tulikin yksi mun lemppareista. Se on todella rento ja mukava päällä ja yksisarviskaulakoru viimeistelee sen! Ostin korun DeadMamasin nettimyymälän loppuunmyynnistä, kun tilasin tälle synttärisankarille lahjaa. Olihan se pakko saada itsellekkin jotain. Haluaisin myös yhdistää ton VeroModasta ostetun kimonon kaikkeen mitä laitan päälleni. Olen rakastunut siihen ja toivon sen kestävän kovaa käyttöä kauan!

Noi kengät alkavat sanomaan sopimustaan irti. Ostin ne viime syksynä Tanskan reissulta NewYorkerista parilla eurolla ja jalassa ne ovat olleet kyllä sen verran usein, että ovat kovan kohtalonsa ansainneetkin. En kyllä vielä niistä raaski luopua ennen kuin pohja katkeaa kokonaan, mutta vesikelillä noita ei enää pysty jalkaan laittamaan. Eilen sukat kastuivat aika kunnolla.

torstai 7. toukokuuta 2015

Tapetointia


Kuten aiemmin olen kertonut niin meidän olohuoneessa on oli vanha ruskean kukertava tapetti ja siitä täytyi päästä eroon. Meidän onnekseni olkkarissa tapetin poisto oli varsin helppoa, kun mitään vettäkään tai muuta ei tarvittu kun vuodat tipahtivat seinältä, kun vähän veti. Kattolistan alla oli edellistäkin tapettia ja siitäkin reivittiin pintakerros pois. Ajateltiin, että sen pohja ei tuola mitään haittaa, kun päälle tulee kuitenkin kattolista. Haluisin hankkia uudet leveämmät listat, mutta niitäkin joudun nyt hetken vielä odottelemaan.

Elisabeth oli taas hyvin innoissaan tapettikasoista lattialla!

Isä oli luvannut tulla kaverinsa kanssa meille pistään tapetit seinään. Kahdentoista maissa ne oli täällä ja välillä syötiinkin ja kahdelta miehet oli valmiina! Nopeeta touhua. Tosin tapettia ei laitettukaan muuta kuin yhdelle seinälle. Tapetti on mun mielestä superkiva. Ei mitenkään over the top, mutta monen makuun sopiva, kun ajattelee, että tässä joskus vielä myydäänkin tämä asunto. Päätettiin ennen tapetointia myös, että avataan lastulevyjen välit tapetista, mutta sitä ei ole vielä tehty. Raot kuitenkin maalattiin valkoiseksi muutama päivä ennen tapetin laittamista. Edellinen asukas ei ollut avannut niitä, vaikka hän oli ilmeisesti yrittänyt käyttää jotain täytettä noissa raoissa niin se ei ollut onnistunut. Tapetti kupruili aina kesäisin kun lastulevy laajeni. Siinä siis syy miksi haluamme tehdä reikiä tapettiimme. Toivon kovasti, että ne saadaan tehtyä siististi!


Siinä se sitten on! Valkoinen rusehtavan, hopean ja harmaan vivahteilla valosta riippuen. Kyllä tuli olohuoneesta kerralla paljon valoisampi! (asiaan auttaa toki varmaan myös se, että Mika korjasi meidän olkkarin rikkinäisen sälekaihtimen. 9€ korjaustarpeisiin ja nyt se on kuin uusi!)