keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Persiljaa ja lätinää

Hallo!

Tällä viikolla kylään tulee saksalaisia kavereita Namibian reissulta niin täytyy harjotella vähän noita tervehdyksiä. Tosin englannissa me pysytään eikä aleta edes yrittään saksan puhumista, mutta ymmärtämistä ehkä vähän, kun ne kuitenkin puhuu keskenään saksaa :D Tänään suunnitellaan suomalaisten Namilandiassa olleiden ja yhden saksalaisen kanssa (joka saapui vähän ajoissa) mitä tehdään loppuviikosta. Ne on tulossa pian meille ja mulla on pannari uunissa. Tosin en tiedä tuleeko siitä pannaria vai mitä.


Tulin juuri myös yhdestä työhaastattelusta. Mulla tuntuu olevan nyt huono karma töiden saamisen suhteen. Autovuokraamotyöhön en taaskaan päässyt ja nyt koitetaan ravintola-alalle. Josko jostain nyt alkais tuleen sitä työkokemusta. Liikaa sitäkään ei saisi varmaan saada, kun taas tuli mm. Lidlistä viesti ettei mua valittu. Uskoisin yli 3-vuoden työkokemuksella kaupan alalta olevan jokin vaikutus asiaan... Harmi ettei ne työnantajat tajua, että musta saisi sanssikortilla 700e tukea max. 10kk ajan. Tosin onhan tollasia etuuksia muillakin varmasti.

Mekko Namibiasta, Korkkarit Cittarista, laukku saatu Jaanalta :)

En halua kuitenkaan ottaa stressiä töistä. Pakkohan niitä olisi saada, mutta ehkä elämä menee ihan hyvin joka tapauksessa. Tärkeintä tällä hetkellä olis viettää mahtava ja ikimuistoinen viikonloppu saksalaisten kanssa ja unohtaa kaikki murheet siksi ajaksi!

Teksti ei taas oikein mennyt yhteen kuvituksen kanssa. Alkulöpinöiltäni voin varmaan sivulauseeseen tai pariin kertoa niistä kuvistakin, joista alunperin mun piti kirjottaa. Eli istuttelin yrttejä tossa viimeviikolla. Olen myös saanut ne pysymään hengissä melkein viikon, mikä on jo pieni ihme! Basilika lähti lahjaksi Mikan työkaverille, kun mentiin sinne grillaileen ja ylhäältä voitte myös nähdä mun grillibileasun. (äiskä teki mulle sinne ihanan letin) Ikeasta saa alle eurolla tollasia ihan kivoja pieniä purkkeja mihin istuttelin kaupasta suoraan ostetut yrtit. Kerron sitten kauanko sain ne pysymään hengissä! :D

maanantai 21. heinäkuuta 2014

It feels like summer


Käytiin joskus alkukuusta tyttöjen kanssa piknikillä koskipuistossa. Mä tarjosin kuplivat juomat, kun kerran niitä sieltä juhlista oli kertynyt. Mulle tuli juhlien jälkeen kesäflunssa, vaikka mulla oli ollut koko illan sukat jalassa ja villatakkikin päällä. Pakkohan sen oli jossain vaiheessa tulla, kun ei heti juhannuksen jälkeen tullut. Siksipä siis mun vaatetukseen kuului myös sukkahousut. Vähän jopa tuntu nololta kulkea kesäisenä päivänä sukkikset jalassa, mutta halusin parantua. 

Hattu Oriflame, Hame JET Namibia, T-paita H&M

Nykyään on kivaa, kun skumppalaseinakaan ei täydy käyttää mitään muovikuppeja, kun Ikeasta saa niin halvalla oikeita laseja. Ei kauheesti haittaa vaikka lasi hajoisikin (vaikka silloin täytyisi kantaa varalasejakin mukana). Tosin ei meistä kukaan ole vielä onnistunut tollasta lasia rikkomaan. Ostin Oriflamelta kesähatun itselleni ja välillä tuntuu, että se on vähän liikaa, mutta olkoon. Se on mun ihana kesähattu. Pakkohan sitä oli jotenki kesäisemmäksi asua tehdä, kun sukkahousut avokärkisissä ballerinoissa hävetti ja piti saada ihmisten huomio kiinnittyyn toisaalle :D



Eipä sitä tietenkään onnistuttu tyytymään vaan puistoskumppaileen vaan suunnattiin vielä Europaan Sangrialle. Melkein juostiin sinne, kun kello lähenteli kymmentä ja happy hourit oli loppumaisillaan. Onneksi ehdittiin, koska mulla ei olisi ollut varaa yhtään kalliimpaan juomaan, eikä ollut ihan sentilleen tähänkään. Pitäisi joskus myös seurata tarkemmin mitä ne laittaa Europassa tohon juomaan, kun se on niin hyvää. Sangriasta on tulossa pikkuhiljaa tän kesän ykkösjuoma.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Elämäni eläinkuvilla höystettynä


Mulla on taas ollut ongelmia tulla kertomaan asiasta muillekkin kuin FB kavereilleni. Tiedän ettei kaikilla mun kavereilla edes ole Facebookkia, joten täytyyhän elämän muutokset tunnustaa myös blogissa.

Sanoin itseni irti. Siitäkin on jo pari viikkoa. Olin viimeistä päivää töissä 31.6 ja sen jälkeen olen "lomaillut". Törkee kiire oikeestaan ollut eikä tekemisestä ole ollut puutetta. Oon laittanut ihan hirveesti työhakemuksia, käynyt työkkärissä ja odottanut sieltä puhelinsoittoa, että voisin puolustaa itseäni mahdolliselta karenssilta. No ei ne ole soittanu vaikka lupasivat soittaa kahden viikon sisään ja epäilen kuitenkin sitä karenssiakin tulevan, joten pistin sähköpostin huutamaan työhakemuksia mitä erilaisimpiin paikkoihin ja mistään ei ole tullut vastausta. Heinäkuu ei todellakaan ole työnhakijan kuukausi. Ensi kuussa sitten.


Tosiaan tylsää ei ole ehtinyt oleen. Mökillä tarvittiin maalaajaa ja mä painelin sinne räystäslautoja maalaileen kattomiehille valmiiksi. Sitten menin partioleirille kokkaileen ja taas oli lisää maalaushommaa tiedossa. Se on kiva, kun mm. sukulaiset pitää mut kiireisenä. En kyllä yhtään pistä pahitteeksi tällästä "lomaa", kun säätkin on aikalailla suosineet ja olen saanut jopa rusketusta, kun olen touhuillut ulkona! Ainut huono puoli on raha, mutta ainakaan en nälkäisenä ole joutunut olemaan.


Mulla on taas siis tulevaisuus täysin avoinna. Kaikkee muuta kyllä on suunnitteilla, mutta ei työtä. Meille tulee kissanpentu! <3 Olen tämän viikonlopun Pieksämäellä tyttöjen kanssa! <3 Syyskuun alussa otetaan Mikan kanssa suunta Tanskaan ja sielä Legolandiaan ja mun serkun luo vieraileen! <3 Kaikkee ihanaa, mutta silti niin paljon myös stressiä. Pakko vaan ajatella niin kuin olen aina tehnytkin, että kaikki järjestyy.

Olen tässä myös taas pyöritellyt päässä bloggaamisen lopettamista, kun niin usein tuntuu siltä ettei jaksa tai halua tulla mitään julkiseen päiväkirjaan kirjottelemaan, mutta ehkä alan oikeesti sunnuntaibloggariksi. Tyhmäähän tälläsestä on ottaa lisästressiä, kun en tästä mitään saakkaan :D

Mu graduation party in pics

Ensimmäisen lahjan (meloni) sain auringon laskiessa edellisenä iltana

Aamupäivä otettiin rennosti pelaillen ja tehden huvittavia muotoja linnoistame.

Päivä jatkui töitä tekemällä ja pistettiin laituri paikalleen odottaan iltaa.

Leikittiin

Ja väsähdettiin.

Lepäämisen jälkeen hoidettiin se tärkein eli boolin valmistus.

Myös muut tarjoamiset pistettiin niin valmiiksi kuin pystyttiin.

Vaatteiden vaihto juhlavampiin ja sain ison lahjapaketin, joka oli tosi kiva! Sieltä löytyi mm. jauhesammutin!

Vieraita saapui ja lopullinen luku oli jotain 30 paikkeilla.

Sain lahjoja.

Sain lisää lahjoja ja äiti hääräsi koko illan.

Lahjojen tulo ei vain loppunut! Kukkiakin (tulppaaneja ei ollut löytynyt).

Boolin ja tekokukkien (meidän saunaneteisestä lainattuja) voimalla hymy leveni melkein irvistykseksi.

Äiskä hauskuutti vieraita <3

Kaksi kakkua! Toinen tuli lahjaksi. (mun uutta lempparia red velvet cakea) ja äiskän tekemä normikakku. Hyviä molemmat!

Grillailun yhteydessä sai myös dippailla suklaata tosi fiiniin fondueen.

Tanssittiinkin vaikkei minnekkään baariin lähdettykään.

Juhlittiin auringonnousuun asti.

Kun aamulla puoli 6 vieraat oli tippuilleet sängystä tarpeeksi, soittaneet kitaraa, laulaneet hiljentyi mökkimme.
Ps.
Sain useiden pullojen lisäksi lahjaksi myös törkeen hienon matkalaukun!

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Nummirock 2014

Ainut kuva juhannukselta, jossa näytän suhteellisen normaalilta ihmiseltä.

Juhannuksesta on jo pari viikkoa ja vihdoinkin olen selvinnyt (henkisesti) sen verran, että kykenen katsomaan silloin otettuja kuvia ja vähän jopa kertomaan mitä tapahtui. Sen verran ainakin kuin muistinmenetyksiltäni kykenen. Juhannushan oli meillä jo 7. Nummijärvellä vietetty, joten aika kovaa tahtia tämä perinne on jatkunut. Tällä kertaa huonona puolena oli se, että sääennusteet valitettavasti pitivät paikkansa. Yleensä näin ei ole käynyt, vaan ollaan saatu nauttia suhteellisen kauniista säästä. Nyt meinasin jäätyä.

Melkein perillä

Meidän leiri. Aina suunnilleen samassa paikassa. 

Torstai meni nummessa vähän ohi. Lähdettiin mestoille ajeleen kolmelta ja meille oli onneksi vielä omalla vanhalla paikallamme tilaa. Siinä pojat rykäsi katosta muiden leiriläisten katokseen kiinni ja alettiin juomaan. Jossain vaiheessa käytiin myös alueella, mutta illalla soittaneista bändeistä ei ole mitään hajuakaan. Viina toi herkkyyden vaihteeksi esiin ja avauduin elämästäni. Kiitos vain lohduttaneille!

Perjantai aamu alkoi vaunun yläsängystä päänsäryllä ja alkoholilla, siitä onneksi selvittiin.

Wolfheart

Mokoma

Koirapojan häntä meinasi katketa. Parsin sen persreijän umpeen.

Bensaa nuotiossa

Perjantaina kävin katsomassa Wolfheartia, Mokomaa ja Stam1naa. Olis pitänyt mennä katsomaan enemmänkin, mutta taas se vain jäi. Mikähän tuola Nummessa oikein on, että leirintä-alueella on niin kivaa ettei jaksa raahautua muutaman kymmenen metrin päähän katsomaan bändejä. Tosin saldo oli tänävuonna bändien näkemisessä oikein hyvä, kun joskus on käynyt niin, että näen kolme bändiä koko viikonlopun aikana. Päädyin siihen, että kuuntelen Wolfheartia mieluummin levyltä tai sitten pitäisi käydä vielä tsekkaamassa joku klubikeikka, koska tollasessa festariympäristössä kävi niin kuin monesti bändeille käy, että musiikki vain rämisee eikä laulusta kuule mitään. Mokomalla onneksi aina on kuulunut laulukin, mutta Stam1nalla on ollut samaa ongelmaa ettei sanoja kuule. Tänä vuonna kuitenkin sanatkin kuuluivat poikkeuksellisen hyvin, joten miksaajalle pisteet siitä! 

Perjantaina Nummessa näkyi myös hyvin paljon Kihniöläisiä. Melkein niin paljon, että alkoi pelottaan. Toi on ollut jotenkin aina vaan niin meidän porukan juttu eikä sielä ole ketään muita näkynyt, niin oli hyvin outo fiilis. Kaikki tietenkin löysivät myös meidän leiriin ja meidän booliastian. Mä tutustuin booliin vähän liiankin hyvin ja loppuilta menikin hieman huonommin. Onneksi on ystäviä, jotka raahaavat naisen nukkumaan silloin kun alkaa näyttää pahalta.

Eläinystävät katsomassa Ismo Leikolan bändiä

Parasta ruokaa Nummessa, syön tota joka vuosi ja voi että <3 Kana-kasvis nuudelia, nam! 8€/lautanen

Monta vuotta kestänyt tuoli hajosi vihdoin. Muutakin poltettavaa löytyi.

Miksi leiristä tulee aina noin sotkunen loppujuhannuksena?

Anteeksi edessä oleville pussailijoille. Yritin kuvata hullua Santa Cruzin laulajaa, joka oli kuin apina.

Kun bändien katsominen ja juominen kyllästyttää voi rakennella torneja.

Kuuntelin hetken jopa pääesiintyjää Stonea ennen kuin nukkumatti kutsui.

Lauantaina ei enää alkoholi tuntunut uppoavan ja näinkin enemmän bändejä yhden päivän aikana kuin koskaan aikaisemmin Nummessa. Kävin katsomassa Ismo Leikolan bändiä, Poison Blackia, Santa Cruzia, Turmion Kätilöitä, W.A.S.P.ia, Turisasta ja Stonea. Aika hyvä saldo yhdelle päivälle. Juomishommat jätin muille jo Poison Blackin jälkeen ja itse aloin absolutistiksi. Siinä oli hyvä laskea montako tuntia selviän. Harmi, että tämä absolutismi ei kestänyt seuraavaa viikkoa pidemmälle. 

Väsykin alkoi iskemään jo puolenyön aikaan ja näin parhaaksi katsoa pääesiintyjältä vain pari biisiä ja sitten kävelin itsekseni leiriin nukkumaan. Yö oli törkeen kylmä ja stressitaso oli sata, kun pojat teki törkeen ison kokon meidän vaunun viereen ja poltti kaikkea mitä ei olisi pitänyt polttaa. Ei siinä sitten kauheen hyvin nukuttu ennen kun ne natiaiset tajusivat itsekkin tulla nukkumaan joskus kuudelta aamulla. Oli aika selkeetä kuka toimisi kuskina seuraavana päivänä. Aamulla musta tuntuikin siltä, että haluan jo mahdollisimman nopeasti pois ennen kuin väsähdän. Pääsiin joskus 1 jälkeen strarttaamaan pois ja puhallutuksessa tuli tottakai nollat tiskiin. Poliisien puhallutus on muuten nykyään todella nopea tapahtuma, enää ei tarvita pitkää puhallusta.

Juhannuksen jälkeen ihana Ninni antoi mulle kyydin takaisin Tampereelle, mutta sitä ennen saunottiin mökillä. Ensi vuonna pitää varmaan taas mennä uudestaan Nummeen. Saa nähdä koska jätän menemättä, mutta aika kultaa muistot ja joka vuodessa on kuitenkin sitä jotain.