keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Viherpeukalo


Innostuin tänä keväänä istuttamaan vähän kasviksia. Oon jo aikaisempinakin vuosina innostunut yrittään pitään hengissä kaupasta otettuja yrttejä, mutta nyt oma piha mahdollistaa paljon laajemman kokeilun. Haluan myös tässä kesän alussa ostaa pienen kasvihuoneen! Aluksi kuitenkin päädyin tälläiseen Strömsö -merkkiseen pienoiskasvihuoneeseen. Hintaa Hongkongissa tolle oli jotain alta 6€. 


Ostettiin myös samaisella Honkkari reissulla siemeniä. Osan siemenistä sain Mikan siskolta. Se muhun tän innostuksen oikeastaan kylvi, kun antoi valmiiksi idätettyjä tomaatinsiemeniä. Mä aijon saada tänä kesänä oman maan tomaattia, kun toi alkukin mulle niin helpoksi tehtiin! Lisäksi Mikan sisko lupasi alkukasvattaa mulle kurkkua!


Siementen kylväminen oli helppoa ja usko oli myös kova, että saisin kaikki kasvamaan. Oli kiva, kun tomaatit näyttivät heti mun pienoiskasvihuoneessa vihreeltä niin ei alkanu tylsistyttään ensimmäisinä päivinä kastelu, kun mitään muuta ei näkynyt. Istutin pari koristekurpitsaa tomaattien viereen ja muualle monihaaraista auringonkukkaa ja persiljaa. Ruohosipulin, salaatin ja porkkanat aijon istuttaa suoraan maahan/purkkiin ulos.


Mä olin aivan varma, että unohtaisin tän kastelun, mutta mitä vielä! Olen joka päivä innoissani ollut kastelemassa mun pikkusta puutarhaani ja sieltä on noussut jo monta auringonkukkaa, persiljaa (pistin sitä vähän liian monta siementä per kohta, kun en lukenut ohjeita. Eikai se haittaa...) ja yksi koristekurpitsakin. Vähän luulen, että noista tyhjistä kohdista ei nousekkaan mitään. Täytyy työntää sinne uudet siemenet...

Tänään muuten pitäisi mennä Särkänniemeen Särkän Märkä tapahtumaan. Märkä todellakin, kun vettä on luvattu törkeesti. Ei varmaan oo kauheesti laitteet auki. Harmillista :(

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Pitsikivi


Mä en ole koskaan oppinut virkkaamaan. Koulussa sitä ei meille Kihniössä opetettu tai sitten se opetettiin silloin, kun käsityö muuttui valinnaiseksi ja minä menin puu- ja metallikäsitöitä tekemään. Rättikäsityöt ja varsinkin ompelu tuntui aivan liian helpoilta. Jotain ihan perus ketjusilmukoiden tekoa sun muuta opetettiin kyllä jo lapseja ja sormivirkkausta, mutta oikeen hienoja kuvioita ja sen sellaisia en ole koskaan ymmärtänyt. Nyt innostuin, kun Pellas Cafeessa näin mainoksen Pop Up pitsikivivirkkaamosta. Mulla oli sopivasti aamuvuoro ja sain huijattua pari kaveriakin sinne mukaan. Aluksi juotiin siinä vaan kahvia ja sitten rohkaistuttiin menemään kysymään neuvoja. Oltiin kaikki surkeita virkkaajia. 


Niin se vain kuitenkin on, että vanhakin koira voi oppia uusia temppuja!!  Minä sain siinä parin tunnin istumisen aikana aikaiseksi pienen pitsikiven ja innostuin kyllä niin, että haluaisin tehdä niitä lisääkin. Täytyy vain ostaa virkkuukoukku ja äidillä on piilossa jossain vanhoja kalalankoja joita toivottavasti saan käyttää. Saatiin myös kotiin viemisiksi lisää noita sileitä kiviä, joten harrastuksen jatkamisen luulisi olevan suhteellisen helppoa. Ohjeetkin saatiin ja niitä löytyy varmaan netistäkin kivasti nyt kun opin sellasta vähän jopa lukemaan! Oli kyllä mahtavat opettajat sielä.

Pakko nyt vielä myöntää, että mun pitsikiveen tuli yksi virhe, mutta sain sen aika hyvin piilotettua. Ei kai nyt ekalla kerralla voisikaan ihan täydellistä kiveä virkata! Lissukin muuten tykkäsi tosta kivestä, kun jätin sen sohvalle niin seuraavana aamuna se löytyi suihkun lattialta. Sitten jätin sen pöydälle ja se löytyi lattialta. Tällästä kivaa kivenetsintää meillä.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Kivijalkaliikeshoppailua


En ole shoppaillut Vero Modassa aikoihin! Ennen siis viimeviikon perjantaita. Mun ystäväni vinkkasi tulla shoppailemaan, kun Vertsussa oli Give-A-Day tapahtuma ja kaikki myymälöiden tekemä myynti meni suoraan hyväntekeväisyyteen. Suomessa puolet rahoista meni lastenklinikoille ja puolet ulkomaille kolmeen suurempaan kohteeseen. Tottakai piti päästä tekemään hyväntekeväisyyttä, kun kerran samalla sai shopata itselleen vaatteita! Todella harvoin ylipäätään ostan mitään kivijalkaliikkeistä, kun aina tulee vain tilattua kaikki netistä. Ehkä pitäisi alkaa harrastamaan tollasta päämäärätöntä shoppailua enemmänkin, mutta saa nähdä jääkö vain kuvitelmaksi.


Onneksi suuruudenhulluus ei iskenyt ja ostin vain kolme tuotetta. Sielä oli tarjolla myös aivan ihania mekkoja, mutta kohtuus kaikessa. Ostin pari tavallista toppia. Niitä ei ole koskaan liikaa. Ton ruskeanpunaisen, joka mulla on asukuvassa päälläkin ja sitten harmaan. Lisäksi ostin tuon aivan ihanan hapsukimonon! Rakastuin siihen kyllä täysin, vaikka kyllä mä melkein aina tykkään kaikesta missä on hapsuja! Oli pakko seuraavana päivänä heti tosiaan pukeakkin uusia vaatteita päälle, kun menin Oskulaisten kanssa landelle eli Tuusulaan parantamaan maailmaa.


Päällä oli myös Pirkkalan Seppälän muuttomyynnistä ostettu farkkuhame. Se maksoi euron, niin pakkohan se oli kotiuttaa, vaikken olekkaan aiemmin kokenut itseäni farkkuhame ihmiseksi. Vieläkin on vähän totuteltavaa. Tälläseen maalaistyyliin se kyllä kieltämättä mielestäni sopii. Jalassa mökkicroksit, jotka eivät aidot ole ja vielä oli sen verran viileä, että puin thermosukkahousut. Viimeviikon lauantaina oli kyllä niin lämmin päivä, että takkia ei paljo pihalla päiväsaikaan tarvinnut. Tuntui oikeen ihanasti keväältä ja aurinkolasit olivat pakollinen asuste.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Meidän pihan kukat

Tykkäsin todella paljon, kun Nelliinan Pätsiniemi -blogissa tuli kuvia pihalle ilmestyvistä kukista. Nyt meillä on samanlainen tilanne, että ollaan ostettu talvella kämppä eikä ole mitään hajua mitä tonne ulos putkahtelee. Edellinen asukas sanoi käyneensä vain pari kertaa takapihalla eikä tiennyt sielä olevista kasveista juuri mitään. Olettaisin siis, että sieltä putkahtelee jotain monivuotisia juttuja pintaan ja niitä alan yrittää tunnistamaan.


Oikein iloinen yllätys oli, kun vadelmapensaan (?) alta löytyi sinivuokkoja! Sinivuokot ovat selkeästi yksi kevään saapumisen merkeistä ja nyt se merkki löytyy omalta takapihalta. Naapurillakin näkyi olevan kiva sinivuokkorivistö pihan perällä.


Erivärisiä Krookuksia puskee myös nyt pintaan! Meillä ei ole kotona muistaakseni ollut koskaan Krookuksia enkä niistä oikeen mitään tiedä, mutta eipä tunnu haittaavan kun ne sieltä itsekseen nousee. Tälläiset yllätykset on kyllä ihan hyvä tietää ettei vahingossa ala uusia kukkia istutellessa kaivamaan kauniita kukkia pois penkistä. Siniset ja valkoiset kukat ovat perisuomalaisesti samassa penkissä ja keltaiset omassaan.



perjantai 10. huhtikuuta 2015

My Day Yesterday


Eilen kuljeskelin heti aamusta Tampereen keskustaan työhaastatteluun. Saa nähdä onko tämä tyttö oman alan töissä kesällä. Jotain ainakin tulee tapahtumaan, sen olen päättänyt! Haastiksen jälkeen mentiin Miiuskan kanssa Pellas Cafeeseen kahvitteleen. Ostin edellisenä iltana Grouponista alennuslappusen, jolla sai 2 kahvia ja leipää 6,9€:lla. Ihan kiva hinta mun mielestä ja leipäkin oli hyvää. Ostin vielä siihen päälle jäälaten ja sen hinta oli vain 2,7€, joten ei sekään ollut paha!

Mekko itse tehty, liehukepaita Barcelonasta, Sukkikset H&M, Kengät ja laukku Namibiasta, Tumput saadut, Huivi saatu

Mä näin muutenkin eilen paljon tuttuja, kun poikkesin Leimuskassa Koskarissa ja siitä menin vielä HareKrishan kanssa Stålbergillä käymään ja käveleskelemään hakemaan Haren tilauksen Finlaysonin myymälästä. Tuntu tosi kivalta käveleskellä pitkästä aikaa Tampereella sillai ettei ollut mikään kiire minnekkään. Siitä sitten kävellessä satuttiin mun bussipysäkille sopivasti vähä ennen bussin tuloa ja mä hipsaisin kotiin. Voi kun voisi vapaapäivät aina olla sellaisia ettei tekemistä olisi paljoo ja voisi vaan hengailla! Tosin aika kalliiksi loppujenlopuksi tollanen kahviloissa ravaaminen ja hengailu tulisi. :D Vaikka Stålbergiltä en mitään ostanutkaan niin en päässyt koskarissa Jungle Juice Barin ohi, vaan oli pakko ostaa mukaan Lion King -niminen juoma, joka oli sairaan hyvää! Se oli jossain alessa, mutta ei siltikään mun mielestä mitenkään halpa. En nyt muista hintaa, mutta uusi rakkausjuoma silti! Toinen uusi rakkausjuoma on Valion uusi sitruunanmakuinen Hörppy. Ihan silkkaa rakkautta!



maanantai 6. huhtikuuta 2015

Brunssi pöydän ääressä

Elisabeth brunssilla himoitsemassa juustoa.

Meillä oli viimeyönä yökyläilijöitä ja ajattelin yllättää heidät brunssilla. Tosin me muut syötiin jo, kun yksi vielä nukkuu, mutta ei kai se haittaa... :D Samalla, kun kerrankin oikein katoin pöydän ajattelin esitellä meidän ruokailutilaa, joka on olohuoneessa. Harvemmin tosin tuota ruokailuun käytetään. Tälläkin hetkellä pöytäliinan ja levyn alla on piilossa palapeli ja eilen illalla pöydällä pelailtiin erinäisiä lautapelejä. Me ei Mikan kanssa oikeen koskaan syödä pöydän ääressä. Pitäisi  varmaan yrittää ottaa se tavaksi, mutta lähinnä pöytää käytetään vain vieraiden kanssa kahvitellessa.


Itse pöytä ja tuolit ovat vanhoja. Lisäapuna on yksi terassin tuoli, kun pinnatuolit ovat alkaneet hajoilla. Pinnatuolitkin ovat melkein kaikki eri paria. Mika on saanut ne muuttaessaan Tampereelle ja niistäkin on jo yksi heitetty pois. Pari tuolia ostimme Tori.fi:stä kympillä. Eipä noiden tuolien erilaisuus mua ainakaan haittaa. Ainut vain, että tuon puutarhatuolin tilalle pitäisi vielä yksi pinnatuoli jostain löytää. Saa vinkkailla jos on tiedossa jostain halvalla!


Pöytäliinan sain äidin kokoelmista viime viikolla mökkireissulla ja keltaisen pitsiliinan olen saanut isän tädiltä ruotsista. Sekin pitäisi pestä, mutta sitten se pitäisi pinnata uudestaan muotoonsa ja se ei kauheesti innosta. Katsotaan uskallanko alkaa yrittämään. Tuo takaseinähän on meillä vieläkin kesken ja siihen on tulossa uusi tapetti jossain vaiheessa. Yhdessä ylempänä olevasta kuvasta näkeekin miten ollaan ihan surutta nurkassa maalattukin tapettiin, kun ei sitä jouduta niin kauaa katselemaan. (toivottavasti)


Tästä suunnasta katsoen näyttää, että meillä olisi törkeen paljon ovia. Onhan niitä. Vessaan, makkariin, saunaan ja vierashuoneeseen. Ehkä joskus tulevaisuudessa esittelen myös vierashuoneen ja makkarin, mutta siihen menee kyllä aikaa ennen kun saadaan ne esittelykuntoon! Seinällä on Mikan ylpeydenaihe, seinäkello, joka on tehty kivestä ja siihen on maalattu hirvi ja metsästäjä. Eteisen puolella seinällä näkyy mun maalaama taulu. Olenkin ajatellut, että pitäisikö sekin harrastus aloittaa uudestaan... Muut taulut ruokailutilan seinillä ovat tuliaisia ulkomaanreissuilta.


Astiastona meillä käytetään suurimmaksi osaksi keltaista Teemaa. Myös valkoinen Teeman  tarjoiluastia ja terrakotan värisiä mukeja ja lautasia meillä on. Melkein kaikki käyttölusikat ovat muumilusikoita ja rakastan niitä kovasti! Kahvipöytää kattaessa yleensä pistän tyrkylle myös kartiolaseja. Normaalisti niitä ei käytetä, kun ne ovat niin pieniä, mutta ainakin minä tykkään usein juoda jotain kylmääkin lämpimän kahvin lisäksi. Pääsiäiskoristeeksi ostin kirpparilta keltaisen pupun. Sille Mika sai ihan rauhassa sitten pyöritellä silmiään, mun mielestä se on söpö.


Siinä meidän tarjottavat, joihin olin kyllä tyytyväinen. Meillä on kaapista melkein kaikki ruoka loppu ja esimerkiksi leipää ja makkaraa oli enää juuri 4 palaa :D Onneksi munia oli paljon niin sain tehtyä herkkuja!

Tein Uunimunakkaan 10 munalla, keltaisella paprikalla, makkaralla, juustolla ja sipulilla. Jotain mausteitakin toki heitin sekaan... Se oli 20 minuuttia 200 asteisessa uunissa ja oli kyllä tuhtia tavaraa ja hyvää!

Telkkarissa näin ennen pääsiäistä Vappu Pimiän ranskalaisen suklaakakun ohjeen. Päätin tehdä tarjolle myös sellaisen, kun kaapissa on jo kauan odotellut suklaalevy käyttäjäänsä. Vähän ohjetta kyllä taas muokkailin. En melkein koskaan tee mitään täysin ohjeiden mukaan! Kakusta tuli törkeen hyvää ja voisin alkaa tekeen tota bravuurinani, mutta jaan nyt ohjeeni, että muutkin saa herkutella.

Suklaakakun aineet:
185g Maraboun pähkinäsuklaata
200g Voita
2dl Sokeria
2 Munaa
3,5dl Vehnäjauhoja

Sulatetaan voita ja suklaata mikrossa aina välillä sekoittaen ja varovasti ettei ne pala.

Vaahdotetaan munat ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi

Sekoitetaan vaahto ja voisuklaaseos keskenään ja kieputellaan nuolijalla sekaan jauhot.

Paistetaan 15min 220 asteisessa uunissa. Päälle voi ripotella vähän tomusokeria.