maanantai 31. lokakuuta 2011

Kylmyys


PMMP - Mummola

Nyt on taas se aika vuodesta kun osa ihmisistä kulkee hytisten syystakeista ja osa on jo suosista siirtynyt talvivarustukseen hikoilemaan. Itse olen vielä tätä  syyskansaa, mutta oli pakko hakea fleece vuorinen takki äidin varastoista, kun nahkatakki alkoi olemaan vilpoinen enkä halunnut koko aikaa kulkea junttinakaan tuulitakki päällä. Tosin mun fleecetakista mulle tuli niin mummu fiilis, että innostuin mummutyylistä koko päiväksi.



Puin siis äidin vanhan hameen, joka on peräisin jostain 70-luvulta ja kimppaan pistin myös Pariisista ostetun ihanan huivin. Nyt on ollut kuitenkin jo pakko siirtyä paksuihin sukkahousuihin. Ulkona olen alkanut jo kiltisti käyttämään hanskoja pipoakin. Monet ovat tänä syksynä siirtyneet käyttämään villapantoja ja mäkin löysin kaapin pohjalta tädin kutoman vaalean pannan, tosin se päässä näytän vielä enemmän meidän mummulta ja se ei päässyt nyt valitettavasti kuviin mukaan. Pian on kuitenkin aika luovuttaa ja siirtyä oikeaan talvitakkiin, mistähän löytyisi oikein sellainen extra lämmin täydellinen talvitakki...

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Oldies


Chorale - Jos tahdot pitää kii

Kun eilen esittelin mun uusia facebook profiilikuva yrityksiä niin tuli mieleen, että voisihan niitä vanhoja galtsussa ynnä muualla olleita profiileitakin esitellä. Tuolloinhan mulla ainakin oli tapana muokata kuvia paljon, ihoa piti pehmentää, koska se oli täynnä finnejä ja värit muokattiin todella näkyvästi. Nykyäänkin muokkaan kuviani, mut paljon pienemmissä määrin. Värin- ja tarkkuuden säätö on edelleen käytössä, mutta nykyään kuvan muokkaamiseen menee pari minuuttia vanhan parin kymmenen minuutin muokkaussession sijaan


Voi voi. Ensiaskeleet oli todella kauheeta, oikein naurattaa nähdä tällästä muokkausta! Kontrasti ja värinsäätö. En edes tiedä millä ohjelmalla oon saanut näin kauheeta jälkee aikaseksi. Laadulla ei tosiaan ollut väliä!


Kuvien muokkaaminen alotettiin tietenkin jäätävällä kontrastin säätelyllä ja huulia piti muistaa mutristaa!


En voi mitenkään jättää huomioimatta teini peili -kuvia. Joskin mä yritän aina ettei se kamera näkyis peilissä, en tosin tiedä että miksi, on varmaan ollut niin surkeita kameroita... Ja mahakin sieltä jo pilkistää!


Tätä ihanaa aikaa kun maha näkyi kaikissa kuvissa (tota rusketusta kelpaski esitellä) Itselaukaisinkin keksittiin! Kuvaa yritettiin rajata kivasti siinä onnistumatta ja koviksen elkein eleltiin...


Kuvanottokäsi -kuva! NIIN inhoon näitä, mut tolloin ne oli "arkipäivää" +Kovis ilme ja ankkahuulet <3


Itselaukaisin <3 siihen yhdistettiin sitä kontrastia ja värien säätöäkin. Luonnonvalo oli kuitenkin paras valo! Kuvat leikattiin just sen muotosiksi ku haluttiin, "oikeella" kuvankoolla ei ollut mitään merkitystä.


Ankkahuulet on parhautta! Kuvan värinsäätöö laitettiin milloin punaseks ja milloin vihreeksi, reunuksen värit tietty sen mukaan myös!


Paidat alkoi piteneen ja hiukset ilmeisesti mädäntymään. Reunukset ja kuvan lähemmäksi leikkaus säilyi. (zoomia ei ilmeisesti oltu keksitty vieläkään) Kuvan laadulla ei tietenkään ollut mitään väliä edelleenkään.


Todella tumma meikkivoide ja ulos kuvaamaan, Tätä kuvaa en ole edes itse muistaakseni muokannut, mutta noi coolit reunukset oli jossain vaiheessa must have -juttu!


Esimerkki siitä, miten järjestin kotini ennen kuvien ottoa. Tosin tavaroitakaan tuolloin mulla ei ollut yhtä paljon kun nykyään, kun olin hiljattain muuttanut pois kotoa. Vihreä pää ja angsti meininki \../


Varmaan ensimmäinen kuva angstien jälkeen, kun hymyilen! Naama pehmennettynä tietenkin!


Mahtava esimerkki mun kuvaus meikeistä! Kauhee pakkelikerros, jollasella en tosiaan lähtis ulos ikinä. Luonnonvalon suosiminen kuvissa oli jatkunu jo kauan, kaikki kuvat on otettu ikkunan edessä/lähellä!


Jossain vaiheessa tuli tää vaihe, et kuvista tehtiin AINA mustavalkosia ja valotuksella leikittiin paljon...


Ja se homma jatkui sillä, et taustavaloo alettiin tummentaan. Kontrastin piti olla mahdollisimman suuri ja tässä vaiheessa aloin käyttään myös lukulamppua valaistuksessa (tais kylläkin olla talvi ja pimeetä)


Väreilläkin alettiin leikkimään ja aina jostakin kohdasta (yleensä silmät, jota haluttiin korostaa) tehtiin värilliset.


Värit alko pikkuhiljaa palaamaan kuviin kokonaan, joskin hyvin haaleina. Kuvia alettiin ottamaan ulkona.


Haaleista kuvista hypättiinkin suoraan Ihmemaahan ja värit laitettiin todella vahvoiksi kuvia edelleen ulkona! Kuvia myös pehmennettiin TODELLA paljon, niin ettei iho näyttänyt ollenkaan oikealta enää.


Viimesimpänä taitaakin olla kuva ennen ulos lähtemistä, kuitenkin jäätävän vahvoilla meikeillä (tiesin et oon kuvaamas itteeni ennen lähtöä), lemppari t-paita päällä. Leikin valaistuksella tolloin aika paljon, enkä tosiaan jaksais nähdä enää noin paljon vaivaa hyvän kuvan ottamiseen!

Että sellasta... Olipas muuten jäätävän vaikeeta tehdä tätä juttua kun tuli aina uusia kuvia mieleen, joita halusin lisätä!

lauantai 29. lokakuuta 2011

Naamakuvia


Herra Ylppö & Ihmiset - Mies murtuu

Mitä tehdään kun halutaan Facebookkiin uusi profiilikuva? Joskus nuorempana mulla oli tapana jos ei ollut mitään tekemistä meikata itteni oikein nätiksi ja mennä johonkin kivaan paikkaan ottaan kuvia. Joskus tähän liittyi myös kodin siivoominen, kun halusin itselaukaisimella mahdollisimman kivoja kuvia siistissä kodissa. Nyt tästä läävästä ei enää siistiä saa niin en tee tuota enää. Olisi silti tosi kiva saada jalka kameraan, koska en tykkää yhtään jos kuvissa näkyy se kuvanottokäsi.



Yksi ilta mulle tuli inspis ottaa uusi kuva, joka ei näyttäisi siltä, että olen sen itse ottanut. Kuitenkin mulle tuli mieleen, että mulla on tapana vääntää naamaani johonkin suuntaan jos joku muu on kuvaamassa, koska ne normaali ilmeellä poseeraaminen tuntuu todella typerältä. En sitten osaa ajatella että irvistyskuvat näyttävät vielä typerämmiltä!



Nykyään olen laiskistunut oman naamanikin suhteen niin paljon, että kuvaukset hoidetaan likaisilla hiuksilla sutturanutturalla ja eilisillä meikeillä. Voin sanoa, että on pikkunen ero siihen huoliteltuun tyttöön! Ennen myös vaatteilla oli merkitystä, mutta tossa olin heittänyt yöpaidaksi päälle edellisenä iltana naamiaisissa käytetyn likaisen paidan. Taustalla ei ole merkitystä eikä sillä onko kuva otettu suoraan, ennen inhosin sitä jos perspektiivi oli vinossa!



Ja vielä näinkään monen kuvan oton jälkeen en ollut saanut kuvaa, jonka huolisin Facebookin profiilikuvaksi. En todellakaan haluaisi, että vieraat ihmiset "tunnistaisivat" mut jostain tän näkösistä kuvista! Tosin olen pistänyt yksityisyysasetukset aika rankoiksi, kun en halua puolituttujen ja kavereiden kavereiden stalkkaavan mun kaikkia tietoja ja kuvia. Profiilikuva on siis se ainut, josta voisin antaa edes suht selväjärkisen kuvan ihmisille, jotka eivät oikeasti tiedä millainen sekopää sielä profiilin alla on.


No tälläinen kuva ainakin auttaisi siihen, ettei kukaan haluisi olla enää mun kaveri! On muuten todella hyvä, kun kesällä poistin facebook kavereista sellasia ihmisiä, joiden kanssa en niinkään ole yhdeydessä. Jos en joskus tekisi tollasta niin mulla olis pian varmaan tuhat kaveria kun nyt sinne on taas ilmestynyt yli 50 lisää. Uuden koulun aloitus ei tietenkään voi vaikuttaa asiaan mitenkään...

perjantai 28. lokakuuta 2011

After Party


LMFAO - One Day

Inhottavaa ku olis juttuja kerrottavaksi, mutta sitten ei ole aikaa asua netissä! Ostettiin LMFAO:n helmikuiselle Helsingin keikalle liput ja odotan jo nyt NIIN intoo piukeena sitä sufflaamisen määrää! Liput oltiin muutenkin myyty loppuun jo vartissa, vähä harmittaa etten ostanu sitä maksimimäärää eli viittä, vaan nappasin neljä lippua heti myynnin alettua taskuuni. Lippujen hinta oli 40€ postikulujen kanssa, mikä on aika suolanen clubikeikasta, mutta toi oli nyt vaan PAKKO. Hauskinta vielä, että toi on samalla viikolla kuin GOOM, joten sillä viikolla tulee sit nähtyy pariki tän päivän kovaa sanaa. Tosin toi Sak Noel vähä mietityttää ku kukaan ei tiedä siltä muuta ku Loca Peoplen, mut koitan nyt kuunnella jotai muutakin sen tuotantoa.


Sak Noel - Pale Blue Dot

Täs on ollut paritkin naamiaisopiskelijabileet ja tänään maalailin ja leikkelin yhden kaverin Tampereen tradenologiaan, jossa teemana oli freak show. Mä itse osallistuin keskiviikkona samantyyliseen teemaan ja pärähdin Herttakuningattarena Pahikset ihmemaassa bileisiin yo-talolle. Mukaan sieltä tuli sitten parikin sotilasta, joitka koristavat mun sekasta kämppääni. Alice in Wonderland on mun kaikkien aikojen suosikki Disney leffoista niin tottakai olin todella mielissäni kun Arkkitehdit oli somistanut yo-talon sillä teemalla :)




Mulla ei omaan asuuni ollut kauheesti aikaa, mutta löysin kaapistani punasen paidan, vyötärökorsetin ja vanhan pitkän hameeni, jonka tylli oli muuten todella epäkäytännöllinen, kun se jäi koko ajan korkoon kiinni! Pauski esitti Dr. Eviliä Austin Powersista ja onnistu tehtävässään todella hyvin pitäen pikkurilliä huulilla jopa tanssiessa! Mä koitin panostaa meikkiini ja pistinkin kynsilakkaa huuliin, koska puna ei pysynyt tollai sydämen muotoisena. Meikkiin otin mallia (ei piirretyn) Alice in Wonderland leffan isopäisestä kuningattaresta ja mielestäni onnistuin suht. hyvin. Henkka askarteli mulle kruunun, jota meillä ei ollut aikaa värittää keltaiseksi, mutta meni se noinkin aivan hyvin!


Niistä toisista eli Pistot gets Kinky bileistä en halua jakaa parempaa kuvaa kuin mitä tässä Jasun kanssa poseerataan. Asu on varmaan aika selvä ton teeman mukaan. Löysin Hennesistä osta 3 maksa 1 alennuksesta mahtavat neonväriset rintsikat, pitsitopin ja tekonahkahousut, siihen lisäsin yhden vanhoista korseteistani ja maskin naamaan. Hennesistä ostetut jutut makso yht 7€, joten olin todella tyytyväinen asuuni, mutta housut olivat kuitenkin todella huonoa materiaalia ja sain niistä jo sen illan aikana kynteni läpi, joten niiden käyttö tais jäädäkkin siihen yhteen kertaan. Nyt hetkeen ei onneksi enää pitäisi olla tulossa naamiaisia...

perjantai 14. lokakuuta 2011

Blond


Frederik - Tyttö Kuin Tiikeri

Eilen tosiaan Approiltiin ja ilta juhlittiin Frederikin tahtiin. En jaksanut jäädä katsomaan Fintelligensiä, kun se ei oikeen ole mun tyylistä musiikkia, mutta tällänen junttipop oli kyllä ihan sairaan hauskaa. Yllätin itseni  omalla junttiudellani osaamalla laulaa todella monesta biisistä kertsit!


Nyt mulla on vihdoinkin vaalennetuista hiuksistanikin kuvamateriaalia ja oon jopa shoppaillutkin jotain! Shoppailun tahtia on todellakin haitannut se, etten ole vielä saanut ensimmäistäkään opintotukea, joten sitä odotellessa. Tää on kuitenkin ollut silti ihan hyvä niin pysyy noi ostohimotkin vähän kurissa. Eilen menin kuitenkin etsimään ihan perus vyötä hennesiltä, mutta sielä ei oikeen ollut mitään sopivaa. Onnekseni huomasin osta 3 maksa 1 tarjouksessa housut, joissa oli jo valmiiksi juuri täydellinen vyö. Enkä tajua, miksen aikaisemmin ole tajunnut käyttää mun mallinukkea kuvatessani vaatteita, ne näyttää niin paljon paremmalta ku on vähä jotain ihmisen tapasta missä niitä kuvata.




Ostin sitten housujen lisäksi viitan ja miesten puolelta villapaidankin. Kaikista parasta tässä on, että vyöt hennesissä olis maksanu pelkästään jotain 12€, mutta mä sain kolme vaatekappaletta, sekä vyön yhteensä 15€:lla! Tuli siis taas "säästettyä". Opiskelijaelämä on nyt viimeaikoina kuluttanut muutenkin mun rahapussia kun toi approilukaan ei ole ihan halpaa, mutta ostettiin tyttöjen kanssa ens vuodelle liput GOOMille ja lähdetäänkin valloittamaan laivaa yhdeksi yöksi helmikuussa. Sielä esiintyjälistalla on mm. Haloo Helsinki, Jukka Poika ja kaikista parhaimpana Sak Noel! Tullaan varmaan hoilaamaan koko reissu "All day, all night..." jatkuvalla syötöllä. Tätä siis odotellessa...

torstai 13. lokakuuta 2011

Have FUN day!


LMFAO - Sexy and I Know It

Toi musiikkivideo on jotain NIIN ennenkuulumatonta, harmi et sitä ei oo vedetty vielä enemmän pokalla.

Tänään illalla Tampereen keskusta täyttyy approilijoista ja mekin suunnistetaan erinäisissä baareissa. Suunnitelmaksi soville vetää tänä vuonna "hienostuneesti ja ensi vuonna (jos ollaan maisemissa) kiertää ne paikat, jossa ei olla koskaan käyty. Katsotaan miten suunnitelmat loppujen lopuksi toimii, vai istutaanko vain mäkkärissä miettimässä pahaa maailmaa.


Saatiin eilen meidän upouudet tummanturkoosit haalarit ja mä ompelinkin jo ihan intoo piukeena illalla haalarimerkkejäkin, kun olisi pitänyt lukea tenttiin. Ei kuitenkaan kaduta. Jokamiehen oikeudet pitäis olla hallussa ja nyt lähdenkin ensin löysäilyhaalareissa (noi "lebardi" kuvioiset) testaamaan kysytäänkö niitä ollenkaan...

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Seriously


Foster The People - Pumped Up Kicks

Vaikka en ite ees omista telkkaria niin oon silti jäänyt nyt syksyllä ihan koukkuun Salkkareihin, Big Brotheriin ja nyt taas jatkui Gossip Girl. Ei ole kauheen hyvä asia ennen tenttiin lukemista, kun päässä pyörii, että täytyy katsoa tämä, tämä ja tämä ohjelma. Miten ihmeessä oon onnistunut koukuttuun ohjelmiin taas niin paljon, kun lähes vuoteen en tarvinnut telkkaria ollenkaan! Jotenki kummallisesti on myös onnistunut kulumaan lähes puolivuotta siitä kun palasin kotiin. Miten ihmeessä aika on kulunut täällä niin paljon nopeemmin kuin Australiassa? Enkä mä ole edes saanut aikaiseksi hirveesti muuta kertomisen arvoista muuta kuin kouluun pääsyn. Pitäis varmaan alkaa tekeen jotain 100 asiaa, jotka haluan tehdä elämässäni ja täyttään niitä.

Tunnit ei ole aina tuntuneet riittävän päivässä ja tälläkin hetkellä mun tosiaan pitäisi lukea tenttiin. Kameraa en ole kantanut mukanani pitkiin aikoihin ja monet kuvat, jotka olen luokkalaisille sanonut lisääväni facebookkiin ovat lisäämättä. Sentään olen saanut aikaiseksi käytyä salilla aina silloin tällöin ja nyt kun pari kaveriakin osti Fressille kortin, niin tulen varmasti käymään sielä yhä useammin. Ei ole kauheen kiva muutenkaan huomata miten ei enää mahdu farkkuihin, jotka meni vielä Ausseissa hyvin kiinni.Nyt todellakin alkoi se kauan odotettu laihdutuskuuri. Ens kesään mennessä mä mahdun niihin farkkuihin taas. Tosin en aijo rääkätä itteeni millään syömättömyydellä yms vaan lisään runsaasti liikuntaa ja koitan muistaa syödä runsaasti proteiinia.

Alan varmaan silti pitämään jonkin tasoista ruokapäiväkirjaa ja ensi kuun alusta alan myös merkkaamaan menoni ja tuloni exeliin, se on todella hyvää kirjanpitotaitojen ylläpitoa, mutta myös auttaa mua säästämään. Parempihan kun olisi pärjätä ilman opintolainaa tämä koulu, vaikka en näe sen ottamistakaan mitenkään pahana, sehän on kuitenkin halvinta lainaa mitä voi eläessään saada! Toivottavasti en taas vain ole kehittämässä itselleni liikaa tekemistä. Kalenterissa on ainakin tämän kuun loppuun paria poikkeusta lukuun ottamatta jokaiselle päivälle jonkinsortin merkintä enkä pahemmin tykkää harrastaa yksin oloa. Sitä yksin oloa täyttämään tämän bloginkin varmaan alunperin perustin kun kavereita ei heti Suomeen palattua jaloissa pahemmin pyörinyt.

Nyt olen kuitenkin jo onnistunut laiminlyömään todella montaa kaveria ja niidenkin kanssa, jotka sovin tapaavani joudun laittamaan tapaamiset seuraavalle kuukaudelle. Ensi viikolla on itsenäisen opiskelun viikko eli syysloma ja senkin mä olen menossa Itä-Suomessa OSKU:n roadshowlla kertomassa amiksille niiden etu-palvelu- ja harrastejärjestöstä. Olen todella iloinen, että sen myötä saan vielä pitää amiksen puolen opiskelijakorttinikin, eikä mulla sen vuoksi ole edes mahdollisuutta hakea TAMKO:n opiskelijayhdistykeen hallituksen jäseneksi. Liika on liikaa ja mutta koskahan oppisin arvostamaan omaa aikaa ja yksinkin oloa...

tiistai 11. lokakuuta 2011

Vapaa aamu


Friends With Benefits (2011) - Official Trailer

Katsoin ton leffan tänään. Inhoon ja rakastan sitä samaan aikaan. Ärsyttää todella paljon miksi noiden leffojen pitää aina loppua tollai onnellisesti, kun tosi elämässä homma ei menisi niin. Oikeesti nainen vain jää koukkuun ja mieheltä tulee vastaukseksi ettei pysty kuvittelemaan pitkään kestävää suhdetta.

En sitten tiedä mikä on pitkä suhde ja mikä ei, mutta voin kertoa omasta kokemuksesta, että suhteet ovat vaikeita. Ihan kaikenlaiset. Koskaan ei ole hyvin. Yksipuoliset suhteet on tietenkin omalta osalta paskimpia, mutta taas jos joku on ihastunut suhun ja sua ei kiinnosta niin mitä muutakaan siinä kannattaa tehdä kuin sanoa tylysti ei. Onko edes järkeä jatkaa tapailua, mikäli tietää, että toista osapuolta ei vaan todellisuudessa kiinnosta.

Mulla on selkeesti omia ongelmia tota leffaa vastaan! En kyllä pistä pahitteeksi yhtään, että siinä on kauniita ihmisiä ja hyvää musiikkia. Nautin kyllä tuosta leffasta, mutta loppuratkasusta (jonka tietenkin jo arvasi heti leffan alettua) ei jäänyt kun paha mieli. Miksei ne olis voinut jatkaa ihan vain KAVEREINA, eikä rakastua. hmph...

perjantai 7. lokakuuta 2011

joo Tiedän


Ne-Yo - Beautiful Monster (Miia koukutti mut visiitillään tähän biisiin)

Olen ollut surkea kirjoittaja. Jotenki tollanen, kun lopettaa bloggaamisen niin ei tunnu enää pahalta siirtää sen jatkamista vielä "yhdellä" päivällä. Kaikista hauskintahan tässä on kuitenkin, että ensimmäisenä mun miespuoliset kaverit on huomauttelemassa, etten ole kirjoittanut, mutta nyt kun naisiltakin alkoi jo tulla kommenttia oli pakko siirtyä tännekkin päin.

Pakko varmaan alkaa tekeen jotain rajaa tälle nettielämälle ja oikeelle elämälle, koska mulla on nykyään taas päivissä liian vähän tunteja etten vain yksinkertaisesti ehdi kirjottaa blogia. Eri asia olikin silloin kun palasin Suomeen ja tuntu, että kaikki kaverit on kaikonnut johonkin. No nyt ne on tullut takaisin in the real life. Kuten Miiuskan käynti oli muutenkin oiken kiva, ei ehditty näkeen siis oikeestaan ku pari kertaa hetken aikaa, eikä silloinkaa kahdestaan, kun oltiin molemmat juoksemas eri suunnis kavereittemme kanssa.


Viimeviikon torstaina Miiuska leikkas mun hiukset ja mä kävin Topsukan kanssa Ghost Brigaden keikalla. Lämppäri oli kyllä joku aivan surkee, kitaran rämpyttelijä, mutta muuten keikka oli hyvä. Jatkoin sitten tätä keikoilla käymistä tälläkin viikolla ja olin eilen YO-Talolla katsomassa Apulantaa. Olin TODELLA positiivisesti yllättynyt, koska ne soitti Ilonan kokonaisena versiona ja sitä en oo kuullut niiden tekevän usein. Oli muutenkin jotenkin erilainen kokemus olla vähän "lempeemmän" bändin keikalla, jossa ihmiset ei moshaa tai muutenkaan pahasti riehu. En väitä, että hevikeikoilla olisi aina jokin tappotunnelma, mutta toi Apulanta oli jotain ihan uudenlaista mulle, kun ihmiset hyppi ja laulo paljon mukana.

En ole mikää takaa otettujen kuvien fani, mut tästä huomaa et noi hiukset lyheni aika kivasti!


Jasu blondasi mun hiukset lauantaina, mutta siitä mulla ei valitettavasti edes ole vielä kuvaa, ehkä seuraavassa postauksessa, joka tän hetkisen elämänrytmin mukaan saapuu ehkä ensi viikonloppuna tai jotain. Jos siis vieläkin kiinnostusta riittää niin suosittelen alkaan lukijaksi ton blogilistan kautta, ettei tarvitse turhaan katsella olisinko kirjottanut. Tosin sekään ei toimi jos tsiikailee blogilistalta mun uusia päivityksiä jos ei lue sen kautta muitakin blogeja! Suosittelen esimerkiksi mun sukulais siskosten Suvin ja Layran Blogeja!