torstai 26. maaliskuuta 2015

Kirkolla

Takki, Bleiseri, Housut H&M, Kengät, Laukku Namibiasta, Huivi Pariisista, Paita Kirpparilta

Kävin viikko sitten Helsingissä työhaastattelussa. Älkääkä nyt pelätkö, en ole muuttamassa Helsinkiin, vaan kyseinen työ olisi ihan Tampereella. Mulla oli siinä hetki luppoaikaa, kun olin ensin koko aamun hengaillut kavereiden kanssa ja käynyt aamiaisella, kahvilla ja vielä opiskelijaravintolassa syömässä. Oli muuten aika ruokapainotteinen toi aamu! Päätin sitten kävellä tuomiokirkolle ja napata tikullani parit asukuvat. Tuoltahan melkein jokaisella bloggaajalla on asukuvia! Tikun käyttö ei edes kävettänyt ja tuntui ettei kukaan kiinnittänyt muhun erityisesti huomiota. Ne on varmaan tottunut siihen, miten bloggaajat ja turistit tuola räpsii kuvia tämän tuosta.


Asusta sen verran, että paita oli aamukuuden idea. Päivällä en ollut asuvalintaani enää yhtään tyytyväinen, mutta sen täytyi kelvata. Hennesiltä ostin tuon bleiserin alesta joku kuukausi takaperin ja siitä kyllä tykkään paljon. Ainut harmi vain, että mulle siinä on lähinnä 3/4 hihat, kun normaaleille ihmisille hihat olisivat pitkät... Iso plussa jakulle kuitenkin kunnon taskuista! Tyhmän näköisesti olin heittänyt vielä jakun päälle sitä lyhyemmän nahkarotsini. Sentään jalassa oli mustat farkkuleggarit, joista tykkään, vaikkakin niissäkin on persuksen vilautteluongelma. Tona päivänä vaatteet nyt vaan eivät toimineet...

Hävettääkö teitä, että olen selfietikun kanssa pyörinyt Helsingin keskustassa?

Dokumentteja

Karkkimerestä 3l popparit ja 0,8l juoma, tuli halvemmaksi kuin Finnkinosta ja tykkäsin tosta popparikiposta enemmän!

Maanantaina käytiin katsomassa Böönan kanssa PMMP Tässä elämä on -dokkari. Tuli kyllä hyvä fiilis sen katsomisesta, vaikkakin harmitti, että kyseinen bändi on lopettanut. Mä en ole koskaan aikaisemmin joutunut teatterissa kipaisemaan vessassa kesken näytöksen, mutta nyt jouduin. En usko silti menettäneeni paljon mitään leffan sisällöstä, kun eihän tollaset dokumentit kauheen nopeatempoisia ole! Harmitus leffassa oli se, että bändin alkuajoista siinä ei ollut paljoa ollenkaan juttua ja viimeisistä keikoista olisi saanut olla enemmän myös! Kuitenkin hyvin positiivinen mielikuva jäi ja monessa kohtaa sai nauraakkin. 

Yritettiin ottaa yheiskuvaakin, mutta ne kaikki epäonnistuivat. Mun kameralla otetut heilahtivat (alla näette niistä "onnistuneimman" ja Böönan ottamissa näytettiin ihan ääliöitä kun vähintään toisella oli aina typerä ilme tai sitten nauraa räkätettiin molemmat. Ei meitä vaan ole luotu ottamaan friendieitä :D Mulla oli päällä PMMP:n fanipaita, jonka ostin nyt hiljan alesta. Mietin, että onko tyhmää ostaa lopettaneen bändin fanipaita, mutta tulipahan sille käyttöä ainakin yhdessä kyseiseen bändiin liittyvässä tapahtumassa! 


Toinen dokumentti tuli katsottua samana päivänä, kun Yleltä tuli telkkarista Kihniö Dokumenttiprojekti. Se on nähtävissä vielä 27päivää Täällä! Tosin sen katsomista en pahemmin voi suositella. Aika tylsää katsottavaa! Mielestäni Kihniöstä olisi voinut saada paljon elinvoimaisemmankin kuvan ja kunnanmiesten kahvilla istuskelua on aika tylsä katsella. Toki itse Kihniöstä kotoisin olevalle on hauskaa katsella tuttuja paikkoja ja ihmisiä, mutta dokkarin päähenkilöistäkin suurinosa oli alunperin ulkopaikkakuntalaisia. Odotin enemmän Kihniö -fiilistä, jossa kaikki tuntee toisensa, moikkaa toisiaan ja on pääosin myös iloisia.

Pitää varmaan joskus tehdä oma videopätkä tänne vastineeksi siitä, miten mä näen Kihniön :D

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Teatterireissulla

Edellisen päivän tatuointikin oli hengissä! Sukkahousut H&M, Kengät Abu Dhabista

Sunnuntaina oli edellisen päivän polttareista huolimatta niin hyvä olo, että oikein hymyilytti. Lähdettiin Valkeakosken teatteriin katsomaan Niin kuin taivaassa -näytelmää. Äiti oli sielä kuorossa esiintymässä ja mentiin sitä tsemppaamaan! Tarinan loppuratkaisusta en pitänyt, mutta se meni kuulemma niin kuin vastaavan nimisessä elokuvassa... Muutaman kerran sai nauraa oikein kunnolla ja harrastelijateatteriksi vammaista ihmistä näytellyt veti kyllä roolinsa törkeän hyvin!


Päälle laitoin H&M:n scuba kankaisen timanttihameen. Olin ihaillut tota jo kauan ja viimeinkin sain sen itselleni. Tuossa edessä on vaan typerä laskos. Olen ajatellut ottaa ton hameen käsittelyyn ja muokata tota yläosaa niin että siihen tulisi vaikkapa kaksi laskosta tuon yhden sijaan. Päällä myös Ginan beige toppi ja samasta paikasta ostettu paitapusero. Nopeella vilkaisulla näytti, että mulla olisi ollut vain paitapusero päällä. Onneksi näin ei ollut. Laukkuna toimi Barcelonasta ostettu ihana kukkalaukku. Käyttökerrat on sillekki vain olleet vähissä, koska se aukeaa todella helposti...

Nyt lähden kaahaamaan töihin ja illalla likkojen kanssa Ikaalisten kylpylään rentoutumaan!

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Seilorina polttareissa


Tämän viikon lauantai tuli vietettyä partioystäväni polttareissa. Oli kyllä mahtavan hauska päivä! Meillä oli seiloriteema, johon kaikki olivat panostaneet. Näytettiin hauskalta joukkiolta niiden kaikkien raitapaitojen kanssa :D Mä panostin asuuni myös ostamalla  Tigeristä siirtotatuointeja. Itselleni laitoin tatuointipakkauksen isoimman tatuoinnin rintaani pilkistämään paidan alta ja muille jaoin sen ympärillä olleita pikkutatskoja. Polttarisankarikin oli saanut käsivarteensa hienon siirtotatuoinnin, joka kesti myöskin hyvin saunomiset ja kaikki!


Seilorimeikin päätin pitää simppelinä ja tein kissarajaukset ja huulipunan. Pääteemana oli myös sydämenmuotoiset Lindexin aurinkolasit. Rakastuin noihin viime kesänä, mutta niitä ei oikein voi käyttää muuta kuin piilarit päässä... Nyt olen kuitenkin ryhdistäytynyt ja ostanut piilareita. Ne ei tosin ollut ehkä mikään paras vaihtoehto, kun saunottiin ja paljuteltiin ja päivä oli pitkä. Baariin lähtiessä olisi ollut varmaan jo fiksua vaihtaa lasit päähän, mutta en tehnyt niin ja baarissa silmiä alkoikin väsyttää jo toden teolla enkä enää meinannut edes nähdä mitään. Lasit olivat mun laukussa kaverin hotellihuoneessa eikä sinnekkään jaksanut baarista välillä lähteä.


Seiloriasuna muuten toimi Lidlistä ostettu raitapaita, muistaakseni Cittarista ostettu hame, laukku ja legginssit Namibiasta ja tyylin kruunasi Punanaamiosta ostettu seilorihattu. Se kyllä pelasti hiustilanteen saunan jälkeen. Meidän bilepaikalla Sadun saunatiloilla oli vähän noloja ongelmia, kun kaksi fööniä päällä samaan aikaan saivat sulakkeet palamaan kaksi kertaa. Siinähän oli morsiolle polttaritehtävää kerrakseen oikeita sulakkeita etsiessä! Jätin sitten föönäyksen suosiolla sitä enemmän halunneille. Vähän myös harmitti se, että Sadun sauna oli tuplabuukattu ja sinne tuli toinen polttariseurue heti meidän lähdettyä. Olisi ollut hauska jäädä vielä sinne laulamaan karaokea ja selviämään todella kovasta ähkystä. Tuli kyllä syötyä oikein kunnolla!


Ulos mennessä en kehdannut vielä aamulla lähteä kotoa vain seilorilakki päässä. Tosin en tiedä miksi... Ilma oli kuitenkin vielä vähän viileä ja heitin päähäni pipon ja villahuivin kaulaani. Nahkarotsikin on yllättävän lämmin, kun tuuli ei läpäise sitä ollenkaan! En usko, että kukaan muu unohti mitään matkalleen, mutta mulla unohtui huivi hotellille. Onneksi muut sen sieltä pelastivat ja kengätkin onnistuin tanssilattialla riekkuessa hajottamaan. Ei siinä auttanut muu kuin heittää kengät pois jalasta ja jatkaa tanssimista. Tanssilattialta poistuttuani aloin huomaamaan miten ihmiset alkoivat tiputtelemaan juomiaan lattialle ja lasinsiruja näkyi, joten enää toista kertaa en uskaltanut tanssilattialle mennä muuvsejani koittamaan. Onneksi pohjat irtosivat sillai, että pystyin ne jalassa vielä kotiin kulkemaan vaikka pohja onkin enää toiselta reunalta kiinni. Lempparibuutsit pääsevät taas korjaukseen...


Mulla soi aamupäivän seiloriteeman mukaisesti päässä "laineilla keinui pieni lautta vaan, sielä mä ystäväni nähdä saan, mustavalkoisen, linnun iloisen....". Se lähti soimaan mun päässä jo kotona, kun katsoin ulos ja näin meidän pingviinijouluvalon olevan pienellä lumilautalla, joka meidän etupihalla on. Täytyy varmaan hakea pingu kesäksi sisälle suojaan, eiköhän tuo lautta ole jo liian pieni. Muitakin meriaiheisia biisejä hoilailtiin aina kun joku sattui jonkun pätkän niistä mainitsemaan niin muutamat yhtyivät mukaan lauluun. Morsiamen pahin pelkohan oli, että oltaisiin menty viettämään polttareita laivalle (mulla olis varmaan sama pelko, laivat yök!). Teema oli siis juuri sopiva tähän seilaamiseen, mutta tehtiin se onneksi maakrapujen tyyliin.


Pahemmin mitään tälläisiä perinteisiä nolausjuttuja ei polttareissa ollut, vaikka morsian pestiin munalla, jauhoilla ja suolalla ja tehtiin muitakin taikoja ja polttarileikkejä niin morsian sai ottaa aika rennosti. Hänelle laitettiin baariin meikki ja hiukset ja päälle hänen etukäteen pakkaamansa omat baarivaatteet. Toki lisäksi siihen nauha päälle, jossa luki hänen olevan polttarisankari. Hän sai korttipaketillisen polttaritehtäviä ja sai itse päättää mitkä niistä suorittaa hän myös jakoi niitä muutamat meille vieraille. Minä jouduin käymään kysymässä baarimikolta mitä tämä tekee töiden jälkeen. Meni kuulemma nukkumaan. :D 

Nukkumaan minäkin suuntasin vähän ehkä liian ajoissa, mutta silmät alkoivat olemaan jo niin väsyneet ja rikkinäiset kengät pilasivat tunnelmaani. Pelkäsin myös, että kissa olisi pissannut sängylle, kun olin unohtanut makuuhuoneen oven auki. Alunperinhän mun ei edes pitänyt tulla kotiin nukkumaan, mutta tuon kauhukuvan avulla suuntasin kotiin. Sänky oli onneksi kuiva ja unta pallooni sain joskus puoli 3 maissa. Seuraavana päivänä ei ollut edes paha olo! Oli kyllä hauskat juhlat!

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Dove Oxygen & moisture Buzzaus


Pääsin Buzzadorin kampanjaan testaamaan Doven oxygen & moisture shampoota ja hoitoainetta. Sain testipaketin, jossa oli myös viidelle ystävälleni testiin minikokoiset shampoot ja hoitoaineet ja minulle isommat tuubit. Olen käyttänyt kyseistä tuotetta nyt pari viikkoa ja voin kertoa tuloksista. En ole siis tänä aikana käyttänyt mitään muita shampoita tai hoitoaineita. 

+ Tuubit seisovat korkkinsa päällä, joten ainetta ei tarvitse valutella alaspäin ennen kuin sitä saa
+ Shampoo vaahdottuu kivasti
+ Käytön jälkeen hiukset olivat todella pehmeät!!
+ Hoitoaine suoristi takkuja hyvin pois hiuksista


- Tuoksu ei ole mitenkään kummallinen, tulee mieleen jotkut hotellishampoot/hoitoaineet
- Hoitoainetta tulee herkästi tuubista liikaakin ulos kerralla


Jos joku kiinnostui ja haluaisi alkaa myös Buzzadoriksi testaamaan tuotteita ja palveluitakin niin minuun voi ottaa yhteyttä, laitan sitten kutsua tulemaan sähköpostitse! (Buzzaaminen on täysin ilmaista, täytyy vain puhua tuotteista ja jakaa niitä ystäville)

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Olohuone


Nyt kun eteisen muodonmuutos on esitelty niin parempi siirtyä sitten muihin huoneisiin. Olohuoneen muodonmuutos tosin on vielä kesken. Revittiin olohuoneesta ja ruokailutilasta, joka on samassa huoneessa olohuoneen kanssa vanhaa tapettia pois ja samalla, kun maalattiin eteinen niin maalailtiin olkkarissakin. Ikkunan vastainen seinä, joka vähän kuin jatkuu eteisestä sai saman harmaan sävyn kuin eteinen. Esittelen tuota ruokailutilaa vaikka joskus myöhemmin ja nyt keskityn olkkariin. Olohuoneen sohvan takainen seinä maalattiin valkoiseksi. Ilme raikastui todenteolla, kun päästiin eroon ruskeankukertavasta ällötystapetista.


Yllä olevassa kuvassa näkyy tuo tapetti, joka on vielä tv-tason takaisella seinällä. Se tullaan tässä kevään mittaan repimään irti myös siitä ja seinä saa uuden tapetin, kunhan vain löytäisimme sellasen, joka meitä miellyttää. Tapetin, kun pitäisi sopia yhteen harmaan seinän ja meidän kalusteiden kanssa, joten se ei välttämättä ole ihan helpoin. Jotain harmaan, ruskean ja valkoisen sekotusta siis kaivataan.

Me ei olla vielä löydetty olohuoneeseen sellasta sohvapöytää, joka haluttaisiin (vanha arkku, joka ei ole törkeen kallis), joten sohvapöydän virkaa on saanut jäädä täyttämään Ikean halpispöytä. Pöydän alle on paikkansa vakiinnuttanut peili. Tosi monet ihmettelevät sen sijaintia ääneen täällä käydessään. Mun mielestä se on aseteltu ihan fiksusti, kun ei muuta paikkaa sille ole löytynyt. Meikkaan usein ikkunan edessä sohvalla istuen, joten peili on varsin kompaktisti lähellä sitä paikkaa. Suihkepullo on pöydällä kissan vuoksi. Sillä yritetään estää Lissua tuhmailemasta, mutta eipä tuo tunnu auttavan.


Kun muutettiin tänne saatiin tuo tv-taso ja sen ympärillä oleva hyllykkö mun veljen vaimon perheeltä. Se on heidän papan vanha ja olisi ilmeisesti mennyt roskiin jos emme olisi sitä pelastaneet. Se on sopinut meille hyvin ja kerrankin ei tarvinnut tapella kalusteen väristä, kun se tuli meille valmiiksi valittuna. Ainut kaluste mistä emme ole tapelleet ollenkaan on maapallon muotoinen viinapiilo. Ei olla otettu sitä ihan täysillä käyttöön vielä. Täytyy etsiä sinne sisään sopivat lasit sun muuta... Kuvassa tosin sen jalat näyttävät punertavammilta kuin oikeasti. Mielestäni mun silmään toi on oikeasti lähellä ton tv-tason väriä ja päälliset ja pallo ovat tuollaista vaaleampaa.


Yksi meidän kodin ongelmakohdista on tämä säkkituoli. Jotenkin molemmat haluttaisiin siitä luopua, mutta ei sitten kuitenkaan! Ei vaan osata päättää, että mihin se sopisi ja olohuoneeseen saisi aika paljon tilantuntua enemmän jos sitä ei olisi. Tässä kuvassa näkee muuten myös aika hyvin tuon tapetin. Ukulelen olen saanut valmistujaislahjaksi ja se seilaa missä milloinkin. Sille oli täydellinen paikka ison ruukun päällä ruokailutilan nurkassa, mutta Lissu ja Mika hajottivat sen ruukun leikkiessään ja nyt ukulele etsii uutta pysyvää sijoituspaikkaansa. Tosin se on ihan hauska ollessaan missä milloinkin ja todella monet vierailijat käyvät sillä vähän soittelemassa, vaikka eivät osaakkaan!


Ensimmäisessä kuvassa näkyi talviversio olkkaristamme. Kuvia katsellessa teki mieli muuttaa vähän keväisempää ilmettä ja vaihdoin siinä innostuksessa Jaffa verhot ja tyynyn. Nuo keltaiset sisustustyynyt ovat mun mielestä ihanat, kun ne sopivat jotenkin hyvin sekä kevääseen, kesään ja syksyyn. Jouluntienoilla tietenkin punainen voittaa. Mä olen tälläinen vuodenaikojen mukaan sisustaja, että kesällä on omat jutut ja talvella omat. Nyt kun lumet ovat sulaneet niin täytyi saada jo kesäjuttuja kehiin ja taas olkkarin ilme kirkastui!

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Takki

Takki H&M, Paita Fuengirolasta, Toppi Gina Tricot, Farkut Virosta, Kengät Barcelonasta, Hiussulka Australiasta

Nahkarotsi on valittu ja päädyin ostamaan sen Hennesin halvimman vaihtoehdon. Kuitenkin aitonahkaisen takin saaminen satasella on mun mielestä aika hyvä, kun sen kilpailija oli päällä melkein saman näköinen ja maksoi 79€ enemmän. Rotsi tuntuu päällä vähän jäykältä, mutta eiköhän tollanen takki siitä mukaannu vähän käyttäjäänsä ja pehmenny vuosien myötä. Sivussa tossa takissa on aika ronskit soljet ja hihansuissa ja takana vetoketjut. Naurettiin, että toi menisi joskus hamassa tulevaisuudessa vaikka raskaana, kun avaisi selästä vain vetoketjut. Tällä hetkellä sellaista tarvetta ei onneksi ole. Hihansuiden vetoketjuja tykkään pitää pikkasen auki. Muutenkin hihat ovat melkein hyvän pituiset jopa tälläiselle metrikädelle, joten olen ihan tyytyväinen. Isän mielestä toki takki oli mulle liian pieni. Minkäs sille mahtaa, kun omistan tälläiset miesten hartiat :D Mä en kuitenkaan etsinytkään mitään löysästi istuvaa takkia vaan kunnon tiukkaa pakkausta.

Narsissit oli Bauhaussissa alessa 3kpl/5€, uusi "3 yhdessä" ruukku samasta paikasta alle vitosella!

Alempi kuva vielä, jossa lösähdin istumaan kertoo, että takki menee myös kiinni! Rinnasta se toki kiristää, mutta kiinni menee siittäkin jos haluaa. (Haluan myös huomauttaa, että ainahan mulla kaikki kiristää rinnasta, jos en pidä urheiluliivejä.) Pääosin en oikeen koskaan halunnut pitää vanhaa rotsianikaan kokonaan kiinni niin en usko haluavani pitää myöskään tätä. 

Näistä kuvista on muuten pakko mainita myös, että mun täytyy värjätä hiukset! Vähän tässä oon kasvatellut omaa väriä ja miettinyt taas vaaleempia hiuksia, mutta sain tässä muutaman tumman hiusväripurkin ilmaisena ja parempi ne on varmaan laittaa päähän, kun toi tyvi alkaa näyttään aika kauheelta varsinkin tän keväisen auringon loisteessa.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Lumi suli, puro sanoi puli-puli

Yritin huijata teitä ja käyttää viimeviikolla otettuja asukuvia uusina. Katsoin kuitenkin tänään aamulla ulos takapihalle ja näkymä on niin erilainen, kuin se oli viikko sitten etten kehtaa huijata. Asukuvasin itseäni takapihalla tasan viikko sitten maanantaina ja vähän toivoa oli vihreän maan näkymisestä. Mun mielessä ei kuitenkaan ollut toivon hiventäkään, kun kuvittelin uutta lunta satavan vielä paaljon lisää. Kyllä se vaan on niin, että maaliskuu on kevättä ja äiti oli viimeviikolla oikeassa, että saan vaihtaa ohkaisemman takin käyttöön!

Paita saatu lahjaksi, Housut H&M, kengät niin vanhat etten muista mistä ne on.

Kuvailemaan lähdin oikeastaan noiden uusien housujen vuoksi. Ne nyt eivät paljon kuvassa edukseen erotu. (mua ei kiinnostanut seisoskella tuola ulkona kauaa, kun jotain rännän ja veden sekaista tihutti) Ostin ne H&M alesta ja hintaa oli 6€. Tykkäsin tosta kuosista, mutta taas kuten aina se vyötärökaitale tuntuu kapeemmalta kuin housut muuten. Olen nyt koittanut käyttää noita, että se vähän venähtäis ja noiden taskut oli ylipienet. Sinne mahtuu kännykkä sillai poikittain, mutta ei se sielä pysy. Täytynee varmaan tehdä joku ratkaisu ja ommella sinne isompi taskunpussi niin tulee enemmän käyttöä noillekkin. Olen koittanut myös opetella käyttämään taas isoja pyöreitä korviksia. Aika ysärikasari vibat niistä tulee, joten vähemmälle käytölle on vielä jääneet. Noita kenkiä ja ulkona paistavaa aurinkoa katsellessa tekee mieli kaivaa tennarit esiin piilostaan!

Tämän päivän näkymä ovelta terassille! Ei pahemmin tarvi odotella sammalen/nurmikon vihertyvän.

Meidän leikkimökki <3 Tän kuvan voisi luulla olevan vaikka syksyltä mieluummin kuin maaliskuun alulta. Ihanaa, ei lunta!


Ja lisää lumen sulamista on luvassa! Katsoin Forecan sivuilta sääennusteen Pirkkalaan ja hyvältä näyttää. Tosin mitä nyt tollasista pienistä sateista... Meille tuli juuri uusi grilli paketissa ja säät näyttää just sellasilta, että tällä viikolla avataan grillikausi!

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Rasti seinään ja kohti uusia herkkuja

Tein ensimmäistä kertaa elämässäni voileipäkakkua vähän yli viikko sitten Tuppereille. Värkit ostin Lidlistä ja niihin meni n.20€ rahaa. Koskaan aikaisemmin en ollut edes vierestä katsellut, kun tuollaista kakkua kasataan saatika koristellaan. Välillä näytti siltä, ettei siitä mitään tule, mutta onnistuttiin kuitenkin! Väleissä makuna oli munavoita, kinkkua, kurkkua ja sinappikurkkusalaattia. Kostukkeeksi tehtiin n.2dl vettä sekoitettuna 1/4 lihaliemikuutio.

Ensin poistin kaikista leivistä reunat. Leipää meni 22palaa. Hare teki munavoin ja levitettiin se kostutettujen leipine päälle.

Kinkun ja kurkun palaset kermaviilin ja majoneesin kanssa sekaisin. Kokkaillessa juotiin viiniä mukeista.

Tähän mennessä aikaa oli kulunut n. 1 tunti. Laitettiin kakku maustumaan yön yli jääkaappiin.

Koristelussa kului noin puolituntia. Ensin majoneesi alle ja sitten koristeet päälle. Simple as that.

Kuljettaessa voilepäkakkua sattui pieni onnettomuss ja majoneesit levisivät meidän autoon. No, kävin ostamassa uutta. Jälkikäteen miettien olisi täytynyt ostaa majoneesikin laktoosittomana.


Kuvateksti tulee siitä, että mun ruuan suhteen varsin valikoiva ystäväni söi tätä kaksi palaa! Hän ei siis yleensä syö ollenkaan voileipäkakkuja, joten pistin tämän kunniaksi rastin maalarinteipillä seinäämme. Harmi ettei maalattu sen päältä rastia seinään. Siinä oli ollut hyvä muisto.

Seuraavalla kerralla ainut mitä laktoosittoman majon lisäksi muuttaisin olisi etten laittaisi tollasia tyhmiä paperialusia tohon alle. Ne kastuivat aika kovasti ja mä ainakin sain yhdessä palassa paperia suuhuni. Toivon että vieraat olivat tarkempia kakkua leikatessaan :D