sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

At farmers market

Päätinkin esitellä nää mun viimeaikaiset ostokset asupostausten yhteydessä, koska kuitenkin koko tota vaatekaapin sisältöä tulee aika kivasti käytettyä. Pelkäskin aluksi että, uusi kukonaselkuvioinen peplum paita jäis kaappiin, mutta tykkäsin yllättävän paljon sen ja vaaleen violettien farkkujen yhdistelmästä. Tohon vain jakku päälle ja voisin kuvitella meneväni noissa kuteissa ensi kesänä myös töihin. (tosin en vielä tiedä onko mulla töissä joku dresscode) Housujen väri nyt tossa kuvassa on vielä astetta vaaleempi kuin mitä ne oikeasti on, mutta ei anneta sen hämätä! Noi kengätki joutaa pian roskiin sen verran rikki ne on. (oon tässä siis jo varmaan 2kk ajatellut sitä, että ne pitäis hävittää, joten eiköhän ne täällä vielä tän loppuajan mene)

Toppi 60N ja Farkut 60N$ JET, Sandaalit H&M, Niittilaukku 120N$ Legit

Eilen mentiin isolla porukalla käymään Farmers marketilla. Se järjestetään joka lauantai Klein Windhoekissa ja sielä käy asiakkaana pääosin saksalaista vanhempaa porukkaa. Kuten meidän emäntä ja sen kaverit. Paikalta kuitenkin saa halvalla hyvää syötävää, joten mekin hipsittiin paikalle valkosipulivoin innoittamana. Tosin sieltä tuli ton voin lisäksi ostettua aika kivasti kaikkee muutakin herkkua.

Seepraa, juustoja ja viiniä. Niistä on lauantain illallinen tehty.

Lemppareimmasta myyntipöydistä löytyi savustettua Seepraa, jonka makua voisin verrata savustettuun poronlihaan ja juustopöydästä lähti myös parit maistiaiset matkaan. Tosin toi pienempi juuston pala olikin lopulta niin vahvaa, että sain väkipakolla syödä sen. Olen selkeästi miedompien juustojen ystävä! Eilen illalla siis hifistelin punaviinin, juuston ja seepran kanssa... Varsinaista finediningia mun tyyliin!

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Terveisiä auringosta!

Täällä ilmat kylmenee, mutta oikeestaan nyt alkaa oleen meille täydelliset säät ottaa aurinkoo niin ettei pala. Kaupoista oli kauhee homma yrittää löytää enää biksuja kun paikalliset kulkee toppatakissa. Onneksi yksi meidän emännän saksalainen kaveri suositteli mulle yhtä kauppaa, josta löytyi vielä alesta biksuja! Hajotin siis omat olkaimettomat bikinini enkä halua olkainten rusketusrajoja, joten oli pakko saada uudet, kun mun kolmiobikinivirityksille vähän naureskeltiin täällä ja ne myös valahti turhan helposti alas. :D


Menin sitten MiLady nimiseen kauppaan ja löysin vähän toppimallisen olkaimettoman yläosan ja se maksoi 40N$! Hinnasta innostuneena hain rekistä vielä olkaimettoman uimapuvun ja se on täydellinen! Tossa yläkuvassa oleva punanen valkopilkkuinen kaunis yksilö siis! <3 se maksoi vähän enemmän 99N$, mutta ei alta 10€ ole tollasesta kaunokaisesta paha hinta. Varsinkin kun alkuperäinen hinta on ollut ilmeisesti jotain yli 300N$! Nyt siis tämä neiti ottaa onnellisena aurinkoa uima-altaalla ja koitan saada kunnon värin ettei tarvitse hävetä Suomeen palatessa!

Toivottavasti sielä Suomessakin jo kevät aurinko lämmittää! Juhannusta odotellessa.. :)

torstai 25. huhtikuuta 2013

Pimp my Jacket

Tuntuu ettei oltaisi edes tänään aamulla koulussa oltu, vaikka sielä tunti hilluttiinkin ja laskettiin eri paikkojen välisiä aikaeroja ja muuta sellasta kivaa. Koulun jälkeen otettiin arskaa ja mun paha mieli Tapparan häviöstä ei ota lähteäkseen kun aina joku tyhmä onnistuu siitä muistuttamaan. Auringon oton jälkeen Anniina otti pikku torkut ja herättyään ehdotti jäätelölle lähtemistä ja mähän tartuin tarjoukseen heti! Lupasin jopa tarjota Anniinan herkun, koska syöminenhän aina auttaa pahaan mieleen! (no, jäätelö ainaki auttaa hetken aikaa!)

Jäätelöterapiaa lounaaksi

Jäätelönsyöntireissulla poikettiin myös Crazy shoppiin katsoon josko sieltä löytyis mulle lankaa, jolla voisin tehdä ystävyysrannekoruja ja itelleni ehkä jopa uuden lankaletin hiuksiin. (Ihan kiva kun nyt osaan tehdä ite ettei tarvi ulkomailla rannalla niitä tarjooville naisille tarvi maksaa maltaita!) Löysin sitten Crazy shopista myös paljetteja ja vaikka mulla oli ollut mielessä tuunata uusi farkkutakkini niiteillä niin niiden puutteessa päätinkin käyttää eri värisiä paljetteja.


Seottiin kaikki oikeestaan Jet:ssä shoppaillessamme tiistaina ja ostettiin kaikki kolme suomineitoa samanlaiset farkkutakit. No, ihan koska toi oli aika täydellinen! Vähän tummempi sävy tietty olis ollu plussaa, mutta näillä mennään... Takki maksoi n. 160N$ eli noin 15€, mikä mun mielestä oli todella sopiva summa tosta. Toi takki on vyötärömittainen ja sen vuoksi voin antaa sille vielä enemmän sydämiä! Lisäksi vaikka Suomessa alkaa lämpeneen niin täällä alkaa viileneen. Illat saattaa olla meille johonkin 30+ lämpöasteeseen jo tottuneille viileitä, kun lämpötila voi mennä +15. Vähän eri fiiliksillä kuin Suomessa tähän aikaan vuodesta tollasessa lämmössä. Takki on siis kova sana. Ainut ongelma on, että meillä on nyt kolme samanlaista takkia.


Minäpä sitten näppäränä tyttönä ompelin hopeisia, kultaisia ja pronssisia paljetteja riviin takin eteen ja taakse.  Tiedän, että yleensä on joku tyylimoka tai vastaava jos sekoittaa noita kaikkia kolmea väriä saatika edes kahta, mutta mun silmään toi näyttää hyvältä! Alunperin piti siis tehdä vain eteen, mutta paljetteja oli vähän enemmän kuin kuvittelin niin niitä riitti ihan kivasti taaksekkin. Nyt erotan oman takkini ja pystyn ehkä käyttämään sitä myös samaan aikaan tyttöjen kanssa. ehkä. Joskus jos tämä takki nyt on kestävää materiaalia eikä hajoo kahden käyttökerran jälkeen, kuten ihanat nilkkurit joita rakastin (rakastan! Aijon korjauttaa ne!) niin voisin jossain vaiheessa myöhemmin tuunata tän takin niillä niiteillä.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Kolmas kerta toden sanoo?

Bloggeri ei oo jostain kumman syystä toiminut nyt yli viikkoon, mutta tänä aamuna kuin ihmeen kaupalla kaikki toimi taas normaalisti! Eilen otettiin parit asuräpsyt ennen kuin lähdettiin shoppaileen. Tästä shoppailemattomuudesta ei siis tule yhtään mitään. Voisin yrittää jotain ostospostaustakin tehdä, kun vaan jaksan/ saan jonku kuvaajan.

Miksi viihdyn nykyään oudoissa takakenoissa kuvia otettaessa?


Eilen pääsi uudet conssit jalkaan. Oon koittanu potkia hiekkaa ja kaikkee kävellessä ettei ne näyttäisi niin hohtavilta, kun ne jo värinsä puolesta hohtaa ihan tarpeeksi! Olin oikeen matchymatchy fiiliksellä ja heitin kenkien kaveriksi äidin kaapista pöllimäni (tai kyllä se sen mulle anto) topin, jossa on ihana pitsiselkä. Harmi vain, että jossain vaiheessa tohon on roiskunu jotain rasvaa ja siinä on parit likakohdat edessä, jotka ei lähde edes pesussa. Ajattelin täältä lähtiessä irrottaa siitä selkäosan ja tuoda vaan sen takasi suomeen ja muokkailla siitä mulle uuden topin jostain jämäkankaista.

Tietenkin kun asussa oli pinkit kengännauhat niin jotain pinkkiäkin piti "pukee" päälle. Mä en tajua miksi jätin Suomeen kaikki pinkit vaatteeni, koska ne on yksiä mun lemppareista, mutta ei se mitään. Ostin aiemmin yhden pinkin höntsäilypaidan, mutta sekin täytyy sit esitellä myöhemmin. Tämän asun kaveriksi valitsin pinkin kukan hiuksiin ja pinkkiä huulipunaa. Oli pakko saada punattua huulet Joannan Tästä postauksesta inspiroituneena, vaikka mulla kirkkaan punaista punaa ei täällä mukana olekkaan.


Ostin (tai Anniina osti, pitääki maksaa sille takaisin..) maanantaina myös Afrikka kaulakorun Jamaica vivahteella. toi helminauhan väri vähän kummastuttaa, mutta mennään sitten reggae meiningillä afrikka kaulassa. Kivempihan se olisi, jos nauha olisi kokonaan mustista helmistä, mutta eipä ole sellaisia näkynyt! Kaulakoru maksoi 30N$ (ei kai tingattu oikee ollenkaan. höh!) Mutta eikai alle 3€ nyt niin paha hinta ollut. Kampausta tehdessä teki mieli laittaa sivulle ponnari, mutta siitä tuli vähän turhan paljon teinityttö fiilis, joten päädyin ottamaan vain osan hiuksista sivuponnarille, mikä toimi mun mielestä aika kivasti! 

Nyt taas kohti pehmeää laskua kotiin paluuseen. Aloitan tasan 2kk päästä harjoittelun Tampereella. Tää aika kuluu kyllä suhteellisen nopeesti!

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Jo toinen tässä kuussa!

Helou! Oon aina ulkomailla aluksi täysin hukassa vaatteiden kanssa, jotka miellä omaan tyyliini. Täälläkin oli aluksi aikan liian kuuma näyttää omalta itseltäni, joten ei paljon tehnyt mieli kuvailla edes asuja, mutta nyt lämpötila on laskenut pääosin +20-25 asteeseen ja mun tyyli pääsee taas valloilleen! En sanoisi siis, että mulla mitenkään erityisen erikoinen tyyli olisi, mutta kun kauppohin on tulleet täällä "talvi" vaatteet niin mäkin rakastun sielä esimerkiksi kenkiin kahta kauheemmin! 

Nyt siis ollaan tosiaan budjetin ylittämisen rajoilla taas, koska ostin nilkkurit, jotka vain huusi mun nimee niitteineen kaupassa ja ei ne oikeesti maksanut kuin 170NAM$ eli joku 15€, mutta silti! Kaiken lisäksi ne tuntuu ihanilta jaloissa. Ihan kun mun kengät kotona! Ne saa mut sitä paitsi hymyileen aina kun vedän ne jalkaan.

Mekko, Kengät, Vyö JET (uus halpis lempparikauppa!) Laukku JayJay:stä Ausseista, Liivitoppi  GT
Se on jännä vain miten jotkut asiat kuten kengät voivat saada ihmisen tuntemaan olonsa kotoisaksi. Kimmo vähän naureskelee täällä mun pitsipöksyille myös, mutta ne on kyllä jääneet niin pysyvästi kuin olla ja voi mun tyyliini, koska täälläkin on kuuma eikä pelkkä talkki auta pitkäksikään aikaa reisien yhteen hitsaamiseen. Pitäisi olla pienemmät reidet, joita mulla ei varmaan oo koskaan ollut tai tule oleen jos aikoisin luopua pitsishortseistani! Sitä paitsi mun mielestä ne tuo hauskaa vivahdetta asuun, kun ne pilkistää hameen alta. Tosin varmaan neki jakaa mielipiteet viha-rakkaus periaatteella. Multa ne saa rakkautta ajatteli muut mitä vain <3

Sulkapanta GT, uudet harmaat pitsishortsit jostain Windhoekin pikkukaupasta. (pitää ostaa vielä toisetki, ku makso 5€)


Eilen mentiin teatteriin katsoon Mama Mia:n viimeinen harjoitusesitys ja se tottahan toki saatiin ilmaisena. Musikaali oli todella ihana, oikeastaan täysin ABBA:n laulujen vuoksi, joita lauleskelin hiljaa mukana, ja Afrikkalainen teatterikulttuuri on pikkasen eri kuin Suomessa! Täällä kaikki kiljuu ja huutaa silloin kun me suomalaiset vaan taputetaan ja jotku saattaa huudella esityksen väliinkin jotain rohkaisua roolihenkilöille. Jouduin kerran jopa peittään korvani, kun täällä yliopistossa opiskelevat riehaantuivat kiljumaan ja huutamaan kun heidän kuoron ohjaajansa saapui näyttelijän ominaisuudessa lavalle. Huh sitä meteliä!

Voisin yrittää pyytää Anniinaa kuvaileen mun asujani useammin, josko sitä alkais pikkuhiljaa kirimään näissä kirjottamisissa niin kotiin paluu ei tuntuis niin oudolta. Tosin en tiedä vielä palaanko mitenkään jokapäivä kirjottamiseen vai jääkö tää viikko/viikonloppu blogiksi.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

72 yötä kotiin paluuseen!

Huono matkabloggaaja täältä päivää! Oon koittanut nyt viimeset 5 päivää setviä meidän pääsiäisloman reissukuvia ja niitä on miljoona. Varsinkin tuskallista on kun ei ole omaa kameraa ja joudun täten käymään läpi kaikkien kuvat, jotta löytäisin sieltä ne mun ottamat ja mieleisimmät. Haluan jo oman kameran! Ihan tyhmästä vakuutuksesta ei kuulu mitään. Haluan niin lopettaa tollaset turhat matkavakuutukset jos rahoja ei ala kuulumaan.

Oon tässä tehnyt viimeviikon lopussa vähä shoppailuja vaikka rahat onkin aika kuitilla. Onneksi täällä ostostelu on kuitenkin halpaa! Koitan kuitenkin nyt taas loppukuun hillitä mun ostoshimoa ja käyttää rahani vain johonkin muuhun kuin maallisen omaisuuden kerryttämiseen. (tää ei niin tuu onnistuun, mut toivotaan parasta, ettei tarvis ihan shoppailujen vuoksi opintolainaa ottaa, se olis jo vähä tyhmää)

Ostin elämäni ensimmäisen peplum paidan. Olisin halunnut valkoisen, mutten löytänyt. Hintaa  59NAM$ eli n. 5,5€


Kaikista eniten rahaa söivät nämä kaunokaiset, mutta mun mielestä näiden hankkiminen oli silkkaa säästöä! Oon jo kauan kaukaisesti haaveillut Consseista, mutta oon ajatellut joskus sitten kun on ylimääräistä niin paljon (eli ei koskaan) ostavani nahkaiset versiot, koska en ainakaan vielä ennen kuin pääsen kunnolla kuluttamaan näitä usko, että nämä kestäisivät yhtään sen paremmin kuin normi tennaritkaan. Nyt kuitenkin tulin NIIN kateelliseksi, kun Kimmo oli löytänyt alesta ylihienot Conssit, jotka näyttää siltä kuin siinä olisi kahdet kengät päällekkäin piti munkin mennä katsoon saman kaupan tarjonta.

Normihintaisena sieltä löyty lähinnä punaisia ja mustia ja sitten kun kysyin jotain muuta väriä kuin ihmeen kaupalla jostain piilosta ne vetäisi esille alessa olevat keltaiset <3 täsmälleen mun kokoa olevat kenkulit, jotka testasin ja ostin sen siliän tien. Hintaa noille tuli Namibian dollareissa 230 eli ei paljon mitään! Jos ton kääntää euroiksi niin se on vähän yli 20€. HAH! Nyt siis säästin huiman summan, kun Suomessahan nää tennarit on ylikalliita ja tälläsellä sopuhinnalla voisin melkein ostaa kahdetkin, mutta päädyn nyt totuttelemaan ensin näihin rakkauspakkauksiin.


Mun tapani mukaan mun oli heti pakko vaihtaa valkoiset kengännauhat johonkin ihan muuhun ja mulla oli heti mielessä, että haluan pinkit nauhat, koska nyt mulle tulee näistä kengistä mieleen ampparijäätelö, jota aijon ensi kesänä syödä ihan pirun paljon! (kauhee mieliteko iskee, kun katsoo näitä popottimia)

Jos tää kerran kuussa päivittäminen alkaa kyllästyttään niin lukekaa toki mun matkablogin puolta, jota päivitän ehkä kaksi kertaa kuukaudessa jos tällä tahdilla jatkuu :D Ei vaan, koitan nyt oikeesti alkaan vääntään juttusarjaa Victorian putouksille matkustamisesta!