Break after break

Helou pitkästä aikaa!

Pitää varmaan alkaa keräämään motivaatiota tähän bloggaamiseen taas. Anteeksi taukoa. Nyt on alkaneet sekä miehet, että naiset kyselemään jo blogin perään niin kai se pitäisi jotain tekstiäkin antaa tulla. Olen kyllä ottanut kuviakin blogia varten, mutta jotenkin on tuntunut siltä, että kirjoitusta ei vaan synny vaikka olen muutaman kerran tän tekstikentänkin avannut. Alkaa noi kuvatkin vanheneen sen verran, että yritän nyt pistää ne kuitenkin eetteriin.

Alotan tälläsellä helposti kirjoitettavalla hiusjutulla ja heti perään saankin pitää luvan kanssa netistä ja blogista lomaa, kun lähdetään tyttöjen kanssa syyslomareissulle Viroon. Sieltäkin koitan sitten ottaa jonkinsorttista materiaalia, josko tää blogikipinä taas iskisi. 

Seuraavaa kolmen kuvan sarjaa haluaisin alustaa sen verran, että ostin tossa KC Color Maskin värissä Mandarin koska halusin vaihtelua hiuksiini ja viimevuoden syksyllä onnistui hienosti sillä hiusten latvojen väliaikainen värjääminen pinkiksi, vaikka värinä käytinkin violettia. Oranssiin mulla oli kuitenkin kovempi usko, että se ei mystisesti muuta sävyään kokonaan! Harmi vain, että kun levitin sen kuiviin hiuksiin ja odotin 30 min ja pesin sen pois ei väriä ollut tarttunut oikeastaan ollenkaan tyveen. Omaan väriin tää color mask ei siis tartu oikeastaan ollenkaan vaan veti mun perusvaaleenruskeen hiuksen vihertäväksi. Nice.

Juuri värjätyt, vähän märät hiukset

Normipäivä on pipopäivä?

better!

Nyt väri on haalistunut ja siitä on tullut mukavan oranssi, joka ei ole kuitenkaan turhan shokki niin kuin tuolla ylempänä näkyvät karut väriyritykset. Nyt väri muuttuu luonnollisemmin ruskeasta oranssiin ja sainkin kauheen kipinän saada hiukset ihan oikeesti oranssiksi! Niina lupasi ensi viikon perjantaina pistää mulle väriä päähän, vaikka se ei ole suostunut laittaan mulle mitään muuta kuin noita luonnollisia värejä varmaan kahteen vuoteen! JEI! Katsotaan niin keväällä taas kaipaan luonnollisia kutreja, mutta nyt olen onnellisesti tulossa punapääksi. Haluaisin juuri tuollaisen haalean oranssin, mutta en tiedä onko se mahdollista saavuttaa. Perjantaina nähdään mitä tästäkin tulee!

Nyt lähden Tampere Liveen katsomaan yhtä PMMP:n viimeisimmistä keikoista ainakin tällä erää. Esiintymässä sielä on toki myös Anna Puu, Cheek ja jotai muita jotka olen jo missannut, koska en lähtenyt sinne heti kun ovet on auennu. Ehkä ehdin näkemään puolet Annan keikasta, kun lähden n-y-t NYT! Sitten pitäisi saada itsensä huomennakin ylös sängystä kuudelta ja auton nokka kohti etelää.