Rio de Janeiro: Carnival 2016

Päivän ajatuksena oli, etten voinut näyttää aurinkoa palaneille kohdille ollenkaan. Hups.

Kolmantena päivänä oli koittanut se päivä miksi haluttiin Rioon ja miksi matkustettiin Etelä-Amerikkaan helmikuussa. Oli karnevaalipäivä ja meidän täytyi aamusta lähteä hakemaan meidän lippuja jotka olin tietenkin tosi hyvissä ajoin ostanut netistä. Lippujen ostossa ei voi paljoo mokata, kun niitä myydään vaan yksillä sivuilla ja paikatkin on selitetty aika hyvin. Mä olin valinnut meille istumapaikat karnevaalikujan loppupäästä matalalta osuudelta.

Mun onneksi liput oli tolla alueella myös halvimmat. Hintaa en nyt millään muista, mutta kurkkasin karnevaalien sivuilta tän vuoden hintoja niin ne oli satasen luokkaa per naama. Suomessa en ehkä maksais yhden päivän festareista noin paljoo, mutta kerrankos sitä Brasiliassa! Oikeestihan noi ei ole mitkään yhden illan festarit vaan kulkueita on monia. Me valittiin yksi pää paraatipäivistä eikä voittajien kulkuetta, mikä olis varmasti ollut myös upee show. Karnevaalien kulkueethan on aina samalla paikalla siihen tarkoitukseen rakennetulla alueella eikä suinkaan pitkin katuja missä vaan niin kuin mä ainakin olin joskus ajatellut. Kulkueen menevä matka ei ole kauheen pitkä, mutta se on hitaasti etenevää touhua, joten istumapaikka oli pakko saada. 

Lasten karnevaalitapahtuma, johon vahingossa eksyttiin. Tuola oli hauskaa ja hyvä fiilis!

Lippujen saamisessa ei siis ollut mitään ongelmia. Homma suju ku rasvattu! Meidän hostellista neuvottiin hyvin reitti hotellille, josta liput piti noutaa ja sieläkään ei jouduttu odottaan kauaa. Vähän jännitti, että onko varattu liput oikein yms, mutta näin jälkikäteen kaduttaa ainoastaan vähän se, ettei ostettu karnevaalien musiikki cd:tä. Ei sitäkään varmasti paljon tulis kuunneltua, mutta olishan se nyt ollut hauska!

Kaikki sotki vähän ku vappuna Suomessa, ihme naruja, papereita ja muita oli maa täynnä!

Sain testata yhden tanssijan päähinettä metroa odotellessa, Oli muuten painava! Niin siistiä!!

Päivän pakollinen Jeesus -kuva

Karnevaalit alko vasta 9 illalla. Päivä tuntu tosi pitkältä odotusajalta ja Mika olikin fiksu ja veti päikkärit. Mä en pystynyt vaan luin kirjaa. Lähdettiin kohti Karnevaalialuetta hyvin ajoissa, koska ei haluttu minkäänlaiseen ruuhkaan. Sellasta pelkoo ei siihen kellonaikaan ollut, kun oltiin varattu aikaa, että mentäis vaikka viä ravintolaan. Toi alue ei kuitenkaan ollut sellasta missä olis ravintoloita. Ehkä karnevaalikadun toisella puolella oliskin ollut, mutta meidän paikkaa lähempänä olleen metropysäkin lähellä ei ollut mitään muuta kuin köyhyyttä ja samalla aika kaunistakin. Me vaelleltiin sielä muina turisteina ja otettiin ruokaakin paikallisten perästä yhdestä rappukäytävästä, missä mies väänsi hodareita. Pelättiin ettei karnevaalialueella saisi ruokaa tai se olis sikahintasta, mutta ei nekään pahan hintasia olleet ja oltiin villejä ja juotiin parit drinksutkin sielä! (aika monet oli tosi kännissä)

Hodari kaikilla mausteilla, makso ehkä euron ja oli super hyvää! 

Oltiin paikoillamme karnevaalikadulla 1,5 tuntia ennen kuin bileet alko. Tai piti alkaa. Mä luulen, että ne alko myöhässä tai sitten ainakin karnevaalikulkueen saapuminen tonne kulkueen loppupäähän kesti super kauan. Tanssijat oli osa jo väsähtäneitä tossa kohtaa, eivätkä jaksaneet hetkuttaa ku viimeistä päivää, mutta eipä se meitä maallikkoja haitannut! Fiilisteltiin tota paikkaa täysillä ja niin fiilistelivät muutkin. Meille jaettiin jonkun sambakoulun muoviset liput ja bailattiin muiden mukana. Kahden aikaan yöllä, kulkue oli tunnin myöhässä aikataulusta ja me oltiin väsyneitä. Sambakulkueita piti mennä ohi kai 6 ja niistä me jaksettiin katsoa neljä ja puoli 3 maissa lähdettiin nukkumaan. 

Loppuun laitan vaan fiiliskuvia karnevaalikulkueesta. 

Tavoitteena oli tietty saada brassipyllystä kuva!

Maassa kävellen kulkeneet tanssijat ei oikeen näkyneet meidän paikoille. Vähä harmi, mut vaunut oli upeita!

Mun lempparitanssija!

Eikä siä paikoillaan tosiaan istuttu koko aikaa!

Pari tyytyväistä turistia.

Saatiin riitaki aikaiseksi, ku en menny etsiin Piruja Mikan kans kuvaa, mut homma hoidettii Chiquita tytöllä kotiin!

Mulla loppui kamerasta akkukin kesken bileiden, harmitti hiukan koska sielä oli toinen toistaan hienompia vaunuja ja kun neljäs kulkue tuli olisin halunnut kuvata, koska siinä oli kaikista hienoimpia juttuja. Mikan kännykällä onneks saatiin jotain ikuistettua!