Moro!
En oikeen tiedä mihin suuntaan tänä blogia pitäisi viedä, mutta jos koittaisin aluksi palata vanhaan ja sen aloitan nyt kun muistin, että mullahan on ollut tapana jakaa joka postauksen lomassa jotain musiikkia kuunneltavaksi. Jännä juttu miten olen tollaseen tapaan edes tottunut, koska en oikeestaan koskaan itse kuuntele muiden linkittelemiä biisejä, mutta ehkä joku tekee niin?
Tänään oli töiden jälkeen jotenkin tyhjä olo, kun tiesin ettei Mikakaan tule heti töistä ja myöhemmin sitten selvisi, ettei se tule töistä ollenkaan kotiin ennen huomista. Onneksi siis käytin tämän tyhjän oloni hyväkseni ja menin tuhlaamaan Stockmannin lahjakorttiani Seppälään. Tosin ostamisesta en jotenkin saanut sellasta ihanaa teen-väärin-kun-käytän-rahaa-turhuuksiin-mutta-kun-toi-on-niin-kiva -tunnetta. Toivon, etten ole ainut, joka on niin masokisti, että nauttii omien rahojensa hupenemisesta. Nyt tosiaan, kun en käyttänyt periaatteessa omaa rahaa tililtäni, vaikka se raha mun lahjakortilta hupenikin niin en saanut täyttä tyydytystä shoppailusta. Onneksi siis pysyin hillityllä linjalla enkä ostanut edes koko lahjakorttia tyhjäksi!
Lenkkarit Seppälä, Laukku Legit Namibia, Toppi Jet Namibia, Hame NewYorker, Shortsit joku pikku putiikki Namibia |
Asusta muuttuikin hyvin kummallinen yhdistelmä ton shoppailureissun jälkeen. En oikeesti varmaan koskaan yhdistäisi noita kenkiä tollaseen asuun, mutta nyt mun ballerinat olivat tehneet rakon mun jalkaani niin heti, kun kävelin Seppälästä ulos vetäisin sukat jalkaani ja uudet korkotennarit jalkaan. Tässä vaiheessa voisin kertoa, että olen ollut koko ajan korkotennareiden kannattaja. En vain ole itse aiemmin omistanut sellaisia. Rakastuin korkotennareihin, kun ystäväni Krista näytti miten hänen tennareissaan oli irrallinen korokepohja, jolla hän sai senttejä lisää, vaikka näytti käyttävän aivan tavallisia lenkkareita. Nää versiot, joista ei sitä korkoa saa pois onkin vähän huonompia versioita mun mielestä, mutta ei se haittaa!
Sellaisia ajatuksia mun päässä shoppailun lomassa. Kauaa en siis tuola Seppälässä viihtynyt, vaikka tarjoushaukkana tarkistinkin kaikki ale -rekit (miten toikin kirjotetaan oikea oppisesti?). Illasta mun tietenkin piti tehdä koulun vaihtoraporttia. Tai vaihdosta paluuraporttia, mutta en tehnyt sitä yhtään. En edes katsonut niitä tehtäviä! Mun piti myös pakata. En voi nyt sanoa, ettenkö olisi pakannut ollenkaan, mutta siltä tuntuu, kun heitin vain parit jutut keittiöstä laatikkoon. En osaa pakata, kun tiedän, että täällä asutaan vielä useita päiviä ja saatan tarvita jotain! Hiukan meinaan ärsytti leipoessakin, kun vispilä oli jossain pakattuna ja jouduin sen etsimään ennen kuin pystyin kunnolla aloittamaan. (Tottakai ennen kun jaksoin vispilää alkaa etsimään yritin käyttää haarukkaa vispilänä, mutta eihän sellaisesta nyt mitään tule!)
Mun elämä on siis virallisesti rankkaa. Enkä kaiken lisäksi ole muutamaan yöhön meinannut saada unta ja nyt nukkumaan meneminen tuntuu vieläkin vastenmielisemmältä, kun en edes häiritse Mikaa valvomisellani. Tosin tänään ehkä olisi sellainen ilta, kun ei kannattaisi aivan yömyöhään valvoa, koska huomiseksi sain vaihdettua aamuvuoron. No, siis menen 8.45 töihin eli ei se nyt liian aikainen aamu ole, mutta sen jälkeen mennään Särkänniemeen! Hauskoja työsuhde-etuja (onko toikaan oikein kirjotettu?!) meillä. Huomiseksi iltapäiväksi tietenkin on luvattu vesisadetta. Mitäpäs muutakaan. Tavoitteena kuitenkaan ei onneksi ollut kierrellä huvilaitteissa vaan käydä katsastamassa Koiramäki, joka kuulemma on super symppis paikka ja haluan käydä myös delfinaariossa, akvaariossa ja mahdollisesti myös näsinneulassa. Toivotaan siis, ettei ihan kaatamalla kuitenkaan sataisi, koska olis hauska myös ottaa muutama kuva sielä.
Sitten haluun hattaraa ja sitä saa ainakin netin mukaan sieltä koiramäestä! Nyt jos joudun pettymään sielä niin alan huutamaan ja vedän itseni oikoseksi lattialle tai johonkin maahan. Karkkikaruselliki olis kiva, mut oonkohan liian iso siihen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti