Jouluaaton aamusta terve!
Tänävuonna Mika osti mulle piparitalon värkit kaupasta. Pohja siihen täytyi itse tehdä, mutta muuten hommana oli vain kasata talo. Meillä ilmankosteus on tosi korkeella, en tiedä miksi ja en yhtään ihmettele, että tuola vessassa oli vesivahinko kun sinne menee on vähän ku johonkin tropiikkiin astelis. Pitää varmaan pyytää jotain korjausmiehiä kattoon mikä on vikana. No, kuitenkin ton ilmankosteuden vuoksi piparit on meillä todella pehmeitä ja pelottikin vähän kasata tota taloa.
Ylemmästä kuvasta näkee miten toinen seinä katkesi kun kokosin taloa. Onneksi mulla oli siinä sulatettua sokeria niin pystyin sen korjaamaan ja sain kuin sainkin talon pystyyn! Koristelin sen tänävuonna Tigerin minivaahtokarkeilla, koska unohdin ostaa raskan pastilleja. Parempi oikeestaan näin! Mun mielestä toi vaahtokarkkikatto on niin hieno ettei talo paljon muuta koristelua kaivannut.
On se niin kaunis! (vaikka itse sanonkin) |
Mun talosta tuli mun mielestä kaunis. Kunnes aloin pursotteleen vielä valkosen sokerimassajutun jämiä ympäriinsä ja siinä vaiheessa huomasin talon toisen seinän (ei sen joka hajos aiemmin vaan vastapäisen) olevan kallistunut aika pahasti. Näytti kuitenkin, että se olis siihen aika hyvin kovettunut. Muutaman sekunnin päästä seinä kuitenkin romahti ja katto tipahti. Yritin korjata asiaa vaihtamalla seinän Mikan äidin tekemiin pipareihin, mutta nekin oli tosi pehmeitä eikä jaksaneet kannatella vaahtokarkkikattoa. Luovutin muutaman uudelleenrakentamisyrityksen jälkeen, kun en enää jaksanut sulattaa sokeriakaan uudelleen ja tänävuonna me saadaankin sitten nauttia puoliksi romahtaneesta piparitalosta.
3/4 savupiipusta jäi pystyyn romahduksesta huolimatta |
Seinää ei paljon pystyyn jäänyt. Tässä talossa ei asu ketään. |
Toinen puoli on kuitenkin kauniisti pystyssä! |
Vaahtiskatto <3 |
Hyvää Joulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti