perjantai 5. kesäkuuta 2015

Asu häissä

Noniin. Olin muka ajastanut tämän postauksen viimeviikolle, mutta eihän se sitten ollut onnistunut. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?


Meinas jopa tulla vähän kiire kirkkoon mennessä. Miten muka 2 tuntia ei ole riittävä aika naiselle valmistautua, kun hiuksetkin oltiin laitettu jo etukäteen! Pakotin kuitenkin äidin ottamaan parit kuvat mökillä ennen lähtöä ja itse jatkoin kuvaamista automatkalla kirkkoon. Mekko on mulla ollut ennenkin häissä ja täälläkin sen olen jokunen vuosi sitten esitellyt. Se mahtui edelleen päälle, vaikka äidillä oli omat epäilyksensä! wuhuu! (kannattaa ostaa trikoomekkoja) Olen ottanut mekon olkapäällä olleen kukan irti, suunnittelin ensin sen hiuksiin laittamista, mutta se tuntui kuitenkin vähän turhan isolta tällä kertaa. Häissä teemaväri oli navy blue, joten sovin sisustukseenkin!


Hiuksiin ostin näitä pirskeitä varten Glitteristä klipsipidennyksen. Noin 30€ verran se verotti rahapussia, mutta ei ainakaan loppunut hiukset kesken lettiä tehdessä. Ongelmitta ei päästy hiustenkaan laitossa aamulla, kun alunperin mä olisin halunnut letin jatkuvan vielä ihan hiusten loppuun saakka. Tein inkkariletin pari kertaa ja joka kerta mun omat lyhyet hiukset puski sieltä niin läpi, että se näytti aivan hirveeltä, joten lopulta meni hermot ja loppuhiukset jäivät auki. Eteen mä tein itse toispuoleisen ranskanletin ja äiti teki takahiuksiin ranskanletin. Ne yhdistettiin sitten ja mukaan törkkäsin vielä mökiltä löytyneen hiuskukan. Olen lopulta kuitenkin ihan tyytyväinen kampaukseen. Siitä tuli aika mukavan rento ja se kesti oikeestaan koko päivän. Parin tunnin reivaamisen jälkeen sain pikkasen korjata lettien kiinnityskohtaa ja kukkaa piti kiinnittää uudestaan pari kertaa.


Toinen asia mikä valmistautumisessa vei aikaa oli huivi. Voi kyllä. Onnistuttiin saamaan siitäkin ongelma, kun halusin huivin jotenkin kiinni. Aluksi kiinnitettiin se vaan mun rintaneulalla, mutta sitten keksittiin, että sitä voisi kiinnittää myös takapuolelta. Siinä sitten säädettiin ja säädettiin ja lopulta ei kiinnitetty sitä takaa. Koko säätäminen oli siis ollut turhaa, mutta ei se mitään. aikaa alle tunti enkä ollut edes alottanut meikkaamista enkä korjannut edellisenä päivänä laittamia kynsilakkojani. Ainut asia koko itsensä laittamisessa missä ei tullut ongelmia oli kengät. Noi on mun luottokorkkarit ja vaikka ne on kerran vahingossa joutuneet varastetuksi Ruotsiinkin niin sain ne takaisin ja kyllä kannatti taas valita ne jalkaan!


Koruiksi valitsin pronssista Kalevalaa. Mulla on ihan kiva määrä niitä ja ne tulevat vain vähän liian harvoin käytetyiksi. Yksi syy siihen on, että ne värjäävät ainakin mulla ihon todella helposti vihreäksi. Tälläkin kertaa seuraavana päivänä huomasin sormuksen ja käsikorun päästäneen vihreetä väriä mun iholleni. Rintakoruna mulla oli Salt- solki, jota ei enää myydä (se on asumaniemen muorin plikkuuden aikainen koru Kihniöstä!). Sormuksena mulla oli sydänsormus ja sen parina sydänkorvikset, jotka ovat tuleet nyt hiljattain takaisin tuotantoon. Käsikoruna oli karhua ja toisina korviksina myös nappikarhut. Niidenkään kanssa ei kommelluksilta vältytty, kun juuri ennen lähtöä aloin koruja pukemaan niin toinen karhu korvis oli kateissa. Luulin jo sen hukkuneen, mutta onneksi se löytyi mökiltä lattialta!



Meikistä ei ole kauheesti sanomista. Koitin pärjätä sen kanssa nopeella sipauksella, mutta kuten aina niin olihan sitä naamaa pakko nyppiä ennen meikkivoiteen laittamista. Siinä sitten tuli jo kiire ja yritin heittää nopeesti jotain luomiväriäkin ja sinistä kajalia. Huuliin pistin Hurrawin kirsikka huulirasvaa, joka antaa vähän väriäkin. Olen rakastunut sen tuoksuun!

Tajusin kun päästiin Kihniöön, että olin unohtanut juhlalaukkuni Tampereelle ja kävin sitten lainaamassa kaverilta laukun. Onneksi sillä oli musta pikkulaukku niin sain vähän tavaroitani mukaan. Tosin mun kännykkä ja kamera ei yhdessä mahtuneet sinne, mutta kamera saikin olla pöydällä niin sitä tuli käytettyäkin. Oli sitten tällä vieraallakin jotain vanhaa, uutta ja sinistä. En muuten huomannutkaan olikohan morsiamella tälläiset perinteet mietitty...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti