En kai ikinä opi olemaan täysin fiksusti hameran edessä ja hallitsemaan sekä asentoani että naamaani. Onneksi se ei varmaan haittaa. Toissapäivänä käytiin Mikan kanssa treffeillä katsastamassa Jurassic World. Meidän täytyi valita Tampereen leffateattereista Cine Atlas, koska Plevnassa meni kyseistä pätkää vain 3D:nä enkä mä tykkää katsoa ollenkaan sellasia leffoja. Tulee vaan pää kipeeksi, kun silmät menee koko ajan kieroon. 2D:nä leffa oli mun makuuni ihan tarpeeksi jännittävä. Tosin säikähdin vaan kerran ja senkään ei edes pitänyt olla jännä kohta. Lattia vaan tärähti tehosteista. Se oli tosi kiva lisätehoste tohon leffaan! Oikeestaan leffa ei edes mun mielestä ollut kauheen jännittävä vaan ekan tunnin jälkeen olin aika tylsistynyt. Loppua kohti parani, mutta en melkein koskaan tykkää leffojen loppuratkaisuista. Tässäkin homma jäi mielestäni kesken. En viitsi sen enempää avata kyseistä pätkää jos lukemassa on joku, joka ei ole sitä vielä nähnyt ja haluaa sen mennä katsomaan.
 |
| Tennarit Converse, Laukku IvanaHelsinki, Villasukat mummun lekemät, Leggarit ja Bleiseri H&M, Toppi VeroModa, College kai Seppälästä (äidin antama), Huivi todella vanha eikä hajuakaan, että mistä. |
Asua en kyllä miettinyt pätkääkään ennen lähtöä. Peilistä kurkatessa se näytti yllättävänkin sivistyneeltä, tosin en nähnyt peilistä villasukkiani ja tennareitani. Rakastan edelleen muumilaukun ja noiden tennarien yhdistelmää ja muumilaukku on nyt muutenkin lähiaikoina kieppunut aika paljon mun mukanani. Leffassa tulee aina kylmä niin kaulaan heitin todella vanhan huivin, jonka löysin mun nummikamppeiden joukosta. Se saa luvan taas jäädäkkin käyttöön. Bleiserin otin leffan ajaksi pois päältä. Se oli kyllä aika hyvä suoja, kun popparipurkki vuoti kaikki mausteensa mun syliin. Olis mahtanut mustat farkkuleggarit olla aika valkoset sen maustemäärän jälkeen. Leffateatterin siivooja ei varmaan ole kauheen ilonen sen läjän kohdalla, jonka ravistin leffan päätyttyä takkini vuorin päältä teatterin lattialle. Hups...
Ekaa kertaa leffassa ei tullut kylmä. Alan suosimaan varmaan jatkossakin salin yläosan penkkejä, kun joskus teatterissa keskivaiheilla istuessa on tuntunut, että ympärillä melkein tuulee.
Ps. Treffien kohokohta oli, kun Mika osti ennen leffaa itselleen kylpytakin. Sellaista on etsittykin jo toista vuotta! (Osti se mullekkin pyyhkeen ja makso popparit ja limunkin. Kiva mies on.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti