Eilat

Hyvää päivää!

Niin jännittävä tarina tossa yllä olevassa musiikkivideossa etten ihan ole päässyt siitä vielä selvyyteen, että mistä siinä tarkalleen ottaen lauletaan (vaikka osa sanoista tuleekin englanniksi). Katsokaa tekin ja tehkää omat päätelmänne lentävistä taikakynistä.

Tämän päivän matkailutarjonna, joka samalla on mun viimeinen postaus reissusta kertoo piipahtamisesta Israelissa. Aqabasta on n.10min taksimaksa rajalle ja taksi maksaa 10JoD. Takaisin tullessa hinta on 11JoD jostain kumman syystä. Taksi tosiaan Jordaniassa ja myös Israelissa maksetaan kuten Suomessakin per auto eikä per henkilö periaatteella (kuten esim. Namibiassa tehtiin).

Krista fiksuna otti matkamessuilta mukaan Eilatin kartan

Rajojahan ei saa kuvata niin minä tuhmana turistina kuvasin.

Jordaniasta ja Israelista ei ole maahan tulo maksuja, mutta maasta poistumismaksu on. Aika fiksua sinällään! Tervetuloa tänne ilmaisena, mutta maksa itsesi kipeäksi pois lähtiessä. Jordaniasta maasta poistumismaksu Israelin puolelle on 10JoD. Jordanian puolella rajaa kaikki sujuikin ihan näppärästi ja päästiin kävelemään n. 100m matkaa Israelin puolelle. Oltiin fiksuja tyttöjä ja käveltiin keskellä tietä. Vasta takaisinpäin tullessa huomattiin, että kävelijöille oltiin osoitettu oma paikkansa kulkea tien vasemmassa laidassa. Hieno saapua aseistetun vartijan eteen kuin maan valloittaja tai omistaja. 

Israeliin ei ollut ihan niin helppo päästä. Rajalla työskentelevät naiset kyselivät matkan tarkoitusta ja kestoa monesti. Kristan passin ne meinas viedä kokonaan (oli kai hämmentävä, kun se oli niin uusi). Meidän kaikkien passit oli erilaisia niin sekin oli varmasti epäilyttävää. Mun sukunimen alkuperäisyyttä epäiltiin ja jouduin lausumaan sen useasti. No, selvittiin kuitenkin ja Kristaa pyydettiin näyttämään sen kännykkää ja kysyttiin onko sillä muuten taskut tyhjät. Kummallista hommaa, kun se oli kuitenkin jo aikaa sitten kävellyt metallinpaljastimen läpi. No, siitä päästiin jatkamaan ja seuraava passin leimaajamies olikin jo vähän rennompi ja toivotti tytöille hyvät päivänjatkotkin, kun oli ensin tentannut multa matkan tarkoituksen ja keston ja pyytänyt ottamaan lasitkin päästä, kun en kai näytä samalta kuin passikuvassani.

Israelin puolelle päästiin! Sitten kyseltiin yhdeltä rajamieheltä, että mistä menevät bussit keskustaan. Hänen mukaan niitä ei mennyt, mutta ei uskottu, koska jostain opaskirjasesta olin lukenut että busseja olisi ja Reyad taksikuskikin sanoi kuulleensa bussien olevan paljon halvempia kuin taksien. Lopulta luovutettiin bussin odotus ja todettiin ettei niitä oikeasti mene. Rajamies soitti meille taksin. Naistaksikuskin kyyti maksoi alle 50sekeliä Ice -nimiseen ostoskeskukseen. (100sekeliä on n.20€)

Jääostoskeskuksen keskellä voi luistella.

Ostoskeskuksessa pyörittiin hetki ja yritettiin shoppaillakkin, mutta aika huonolla menestyksellä. Jotenkin en pystynyt käsittään ton rahan arvoa ja kaikki tuntui kalliilta, vaikka melkein kaikki laukutkin mitä katseltiin maksoivat alle 20€. No, eipähän tullut elettyä yli varojen. Ainut mihin raaskin tuhlata oli kalajalkahoito 40sekeliä. Se oli mun ensimmäinen kerta tollasessa ja voin sanoa, että KUTITTI! Hihittelin ja sätkyin vähän väliä, mutta mun onnekseni mun kala-altaassa oli mun jalkojen lisäksi kaloilla myös kuollut lajitoveri, jota ne söi. Kannibaalikaloja. Noita on kai ihan meressäkin ja ne voi kasvaa tota paljon isommiksikin. Ihan hauska kokemus. Tytöt osti mukavalta leidiltä, joka tuota kalahierontapaikkaa piti jalkarasvaakin, jota levitettiin jalkoihimme kalahoidon jälkeen. Oikeesti hoidon olis pitänyt kestää 20min, mutta se antoi meille lisäaikaa, koska oltiin kuulemma mukavia. Mä luulen, että saatiin olla kauemmin, koska minkäänlaista asiakasryntäystä ei näyttänyt olevan.

Raamattuteemainen huvipuisto Kings City (MITÄÄÄ!!!)

Nälkä alkoi jo hiipiä, kun lähdettiin ostoskeskukselta. Rantaravintoloiden hinnat tuntuivat kalliilta, mutta päädyttiin sen parempia vaihtoehtoja löytämättä mennä syömään Moses -ravintolaan, kun pyhässä maassa oltiin. Syötiin hamppareita ja nugetteja. Hyvin paikallista ruokaa siis! Mun sisäinen kasvissyöjä meinas taas nostaa päätään, kun en tykännytkään hampparin pihvistä. Se jäi sitten jonkun tyhmän maun vuoksi syömättä. Eilatissa pitää antaa tippiä 12-15% ja me ei jätetty kuin 10%. Lähdettiin sitten nopeasti pois ravintolasta ettei tarvinnut hävetä enempää huonoa käytöstämme.

Aqaban rantaviiva Eilatista kuvattuna

Hän veti uimapuvun ylleen ja hiippaili mereen

Eilatissa meillä oli tarkoituksena kierrellä kaupunkia, ottaa aurinkoa ja uida. Aurinko alkoi kuitenkin olla jo suhteellisen matalalla ja laskemassa, kun päästiin rannalle. Krista pitäytyi rannalla vahtien meidän tavaroita ja kääriytyneenä huiviinsa kun me muut suunnattiin lapsen innolla veteen. Vesi ei edes ollut hirveen kylmää! Uiminen oli kivaa ja vesi oli todella kirkasta, kuten esim. tosta yllä olevasta jalkakuvasta näkee. Rannoilla ei kuitenkaan ollut sieläkään mitään ihanaa sileää hiekkaa vaan pikemminkin pieniä kiven ja korallinmuruja, jotka välillä tuntuivat vähän ilkeiltä. Kauaa ei kuitenkaan uiskenneltu, kun piti muutakin vielä ehtiä tekemään!

Käveleskeltiin kohti paikkaa, missä meidän kartassa luki City Center ja bussiasema. Alunperin meidän olikin tarkoitus jäädä sinne taksista, mutta kuski sanoi ettei sielä ole mitään ja vei meidät sinne jääostoskeskukselle, joka on hotellialueella. Totta tuo ystävällinen taksikuski puhui ettei bussiaseman lähettyvillä ollut mitään erikoista. Muutenkin tämän hetkisen näkemykseni mukaan Eilat on aikamoinen turstikaupunki ja sielä on paljon venäläisiä.

Aurinko aloi laskea jo kovaa vauhtia meidän päästessä bussiasemalle. Sielä joku mies bongasi meidät ja kyseli mitä ollaan tekemässä ja hän sitten hihkaisi meille heti jonkun taksikuskituttunsa heittämään meidät rajalle. Jordanian ja Israelin välinen raja menee kiinni klo 20, joten me haluttiin olla sielä ajoissa. Oltiinkin paikalla 5 jälkeen jos oikein muistan. Tällä kertaa taksi maksoi vain 40 sekeliä.

Rajalta kohti Jordaniaa oli paljon paljon helpompi päästä. Rajamaksu päästäkseen pois Israelista oli n.105sekeliä per naama eli n.20€. Ei tullut hirveen halvaksi tuon päivän rajan ylityksen takseineen, mutta kerrankos sitä Eilatissa käy. Jordanian puolella meinas tulla pieni ongelma, kun rajavartija ei meidän hotellia kysyessään tiennyt Aqabassa olevan hotellia, jonka nimi on MyHotel. Siinä kun hetken hoin hotellin nimeä se vartija kysyi yhdeltä pojalta, että onko sellaista hotellia ja kun vastaus oli myöntävä päästiin kaikki suit sait sukkelaa taksia kohti ja takaisin leppoisaan Jordaniaan. 

Tällä hetkellä on sellainen olo, että Jordania on mukavampi ja ystävällisempi paikka. (vaikka jotenkin tuntui, että Israelilaiset ovat eri mieltä) Jordaniassa on paljon rennompi meininki, mutta niillä ei olekkaan niin "pyhää" maata suojeltavanaan. Voin kyllä lomakohteena suositella mieluummin Aqabaa kuin Eilatia, vaikka Eilatissa saakin yleisellä rannalla vilautella biksuissa eikä tarvitse välittää pukeutumissäännöistä, mutta Aqabassa voi vilautella vaikka hotellien uima-altailla tai yksityisillä rannoilla.