Sitä ei millään uskoisi ennen kuin on kokenut, että miten mukavaa on herätä valkoisista lakanoista hotellista, kun on muutamat aiemmat yöt nukkunut tiiviisti autossa. Tosin en valita siitä autossa nukkumisestakaan, koska siinä on myös oma viehätyksensä ja siihen tottuu hyvin nopeasti.
Mutta en voi muuta kuin suositella Die Börse hotellia Wolfsburgissa. Yö kahdelta maksoi suunnilleen 95€ sisältäen aamupalat!
Aamun freessistä lookista siirryttiin vielä suihkuun, koska tiedettiin ettei sellasta ole ainakaan samana päivänä saatavilla. Aamupala maittoi ja otettiin sieltä mukaankin pientä makeeta purtavaa matkaksi. Ajokilometrejä oli edessä aika paljon, koska suunnitelmissa oli mennä Kölnin kautta Belgiaan ja sehän me tehtiin.
 |
| Kuvassa oleva hotelli ei liity mitenkään meihin. Ajeltiin vain kivannäköisten pikkukylien läpi. |
Ajomatkasta ei oikeastaan ole mitään kerrottavaa, koska meidän todella tyhmiä juttuja ei viitsi julkaista. Kölnin lähestyessä alkoivat tietkin suurentumaan ja kauniit pikkukylät jäämään taakse. Pistettiin tuomiokirkko meidän navigaattorin päämääräksi ja alettiin etsimään parkkipaikkaa. Topi ei koskaan oikeen lämmennyt ihan keskustaan parkkeeraamisesta, joten taaskin jätettiin auto jonku 2km päähän kirkosta. Mun puolesta oltais voitu ajaa niin lähelle kuin mahdollista, mutta siitäkös Topi olis hermostunut.
Kyllä me sitten sinne kirkkoon päästiin ja ihan sisällekkin. Mua vähän aristi mennä sisään, koska mun polvet ei olleet peitossa ja mulla on yleensä ollut tapana ihan hyvien käytöstapojen mukaan peittää polvet ja olkapäät kirkossa. Onneksi sentään se pahempi eli olkapäät olivat t-paidan alla suojassa. (paita muuten ostettu Berliinin New Yorkerista <3)
Kun päämäärä oli saavutettu, eli oltiin nähty kirkko lähdettiin etsimään syömäpaikkaa. Kerrankin luotin Topin suuntavaistoon, joka yleensä olisi ohjannut meidät juuri vastakkaiseen suuntaan, mutta tällä kertaa se toimi ja päästiin hyvin suhteellisen lähelle myös sitä tietä, jossa meidän auto oli parkissa. Ennen ruokailua lähetin yhden kortin ja sitten oli taas Dönerkebabin vuoro.
 |
| Esimakua saksalaisista vanhojen tanssijoista. Vähän suurempaa kuin meillä! |
Topin kanssa katseltiin linnoja ja linnoituksia oikeestaan koko ajan kartalta ja aikomus oli kovastikkin mennä niitä tutkimaan. Jotenkin asiat vain aina siirtyivät, kun ei löydetty niitä navigaattorista tai satoi vettä tai jotai muuta tyhmää. Onneksi sentään kaupungeissa oli jotain linnan tapaista nähtävää aina.
Minä siirryin kuskiksi kun lähdettiin ylittelemään rajoja. Ajeltiin pieni osuus Hollannissa, kunnes päästiin Belgiaan. Päädyttiin valitsemaan yöpaikaksemme Genk -nimisen suhteellisen suuren kaupungin ja parkkeerattiin automme autopesulan kylkeen suojaisaan paikkaan ja lähdettiin kaljalle perjantain kunniaksi.
Jotenkin voin myöntää, että noi puolenlitran oluet oli pettäviä, kun tunsi muka juoneensa vain kaksi ja silti oli juonut rutkasti enemmän kuin Suomessa juodessaan kaksi. Huomattiin myös, että paikalliset joivat vain pieniä kaljoja ja me tilattiin aina heti suuret tuopit. Noh, ei menty ihan niin kuin maassa maan tavalla, mutta selvittiin ennen aamua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti