Oon opparini kanssa ja Tamkin matkailun blogiin lisäilly niin paljon perus turistikuvia Berliinistä, että enää en jaksa. Turistin täytyy itse näyttäytyä myös kuvissa ja mä ajattelin kertoa Berliinistä kuvieni perusteella, joissa itse esiinnyn. Ihme kyllä yksikään kuvista ei ole tällä kertaa mikään perus pönötys perus nähtävyyksien edessä. Yleensä harrastan sellasia, mutta parempi kai näin jälkikäteen huomata, että Berliinissä kaikki on niin suurta tai vastaavaa ettei mulle sielä tullut mieleenkään pyytää ketään ottaa mitään perus pönötyskuvia! Mahtavaa vaihtelua!
Ensimmäinen kuva kertoo kaiken mitä heti Saksaan päästyä täytyy tehdä. "Saksassa juodaan sitten kaljaa" on jäänyt lentäväksi lauseeksi ainakin mun suujun Topsukan ja mun roadtripin jälkeen ja sitä totellaan. Saksassa täytyy ensimmäisenä etsiä kaupasta tai jostain grilliltä käteensä kalja ja sitten vasta voi miettiä mitä muuta tekisi. Suosittelen myös döneriä! En oikeen Suomessa ole mikään suurin kebabin ystävä, mutta Saksassa sekin maistuu paremmalle. En tiedä mistä se johtuu, mutta näin on. Tällä kertaa en saanut parasta döneriä, mitä olen Berliinissä maistanut, mutta ehkä ensi kerralla!
Turistin tunnistaa kartoista. Mä olen reissuilla joku karttojen suurkuluttaja ja tykkäisin mielelläni jo etukäteen tutustua kohdepaikkani karttaan. Aina se ei onnistu ja silloin varsinkin ensimmäinen päivä menee aina kartta jossain taskussa mukana kulkien. En silti kävellessä ihan katso karttaa, koska tykkään opetella reitit ulkoa (mulla on suhteellisen hyvä kuvamuisti). Täytyy aina vain toivoa, että olen osannut lukea karttaa oikein päin. Berliinissä julkisen liikenteen aka metron ja junan kartta tuotti mulle aluksi tuskaa, kun en tajunnut mikä on maan pinnalla ja mikä ei, mutta siitäkin selvittiin vain yhdellä virhearvioinnilla!
Vandalismi on myös mukavaa! Tottakai kun käy jossain niinkin merkittävässä paikassa, kuin Berliinin muurilla täytyy sinne jättää myös oma jälkensä. Mä päätin kirjoittaa Nirvana -sanaan oman nimeni. Sen voi kuka vain käydä sieltä bongaamassa. Monet muutkin olivat jättäneet East Side Galleryyn oman puumerkkinsä, mutta kyllä sieltä silti hienoja teoksia niiden seastakin löytyy. Mitään kunnollista vandalismiä en siis suosittele kenellekkään!
Reissuilla voi koittaa myös edustaa. Tosin munkin edustuskuva menee vähän pilalle ja lapselliseksi, kun olen halunnut otattaa sen ison monivärisen yksisarvisen vieressä. Me kipaistiin Berliinin reissullamme ITB-messuilla, jotka on matkailualan suurimmat messut. Ne ei tosiaan ollut millään tavalla edes verrattavissa Suomen matkamessuihin! Tuola matkailu osataan ottaa oikeana bisneksenä eikä vain leikkinä, niin kuin Suomessa usein tunnutaan tekevän. Matkailu kuitenkin tuo paljon rahaa ja työpaikkoja, joten alkakaa ihmiset ottamaan se vakavasti. Nih! Jos nyt pääsen tästä kiukustani yli niin voisin kehua myös Berliinin WelcomeCardin alennusjuttuja, koska jos haluaa edustaa tai muuten vain käppäillä fiininä niin museothan ovat vallan mainioita paikkoja siihen. Berliinissä myydään matkakortteja, jotka käyvät kaikkeen julkiseen liikenteeseen kesustan alueella ja sen lisäksi siihen voi vielä ostaa laajennuksen, jolla pääsee "ilmaisena" kaikkiin museosaaren museoihin. Tämä tarjous täytyy käyttää hyväksi ensi kerralla Berliinissä!
Messuilla köyhä opiskelija paljastui, kun mulla oli mukana omat eväät. Niin huonolla budjetilla olin taas matkalla, ettei 4-5€ maksaminen mistään kämäsestä hodarista kiinnostanut. Maistiaisilla mentiin ja päälle vielä hostellin aamupalalta pöllitty omena. Tämäkin on vandalismiä, mitä tykkään harrastaa. Jotenkin on aina vain pakko ottaa aamupalalta mukaan joku hedelmä, jonka voi sitten nauttia välipalaksi. Hotelliaamiaisen jälkeen, kun monesti jää lounas kokonaan väliin niin pakkohan sitä kiireisen ihmisen on jotain syödä. Muuta kuin hodaria. Olisihan sielä messuilla kai parempaakin ruokaa myyty, mutta mä laskin mieluummin paremmaksi ruuaksi currywurstin ja kaljan, joita mentiin nauttimaan messupäivän jälkeen!
Kyllä niistä nähtävyyksistä voi ottaa kuvia ilman normi pönötystäkin! Voit vaikka istua junassa ja nähtävyys sattuu kivasti kohdalle ja siitä voi ottaa kuvan. Tosin kuvia ei ehdi ottaa hirveen montaa ja jos ensimmäisessä on tyhmä ilme niin luultavasti myös lopuissa, mitä luultavimmin myös heilahtaneissa kuvissa on tyhmä ilme. Aina ei voi voittaa, mutta joskus vois hymyillä ihan oikeesti leveästi.
Ja jos ihan oikeasti leveästi voisi hymyillä niin aina kuvissa ei myöskään tarvitse tehdä idioottimaisen näköistä avaan suuni ja olen hyvin hyperiloinen tai hyvin kummallisen näköinen... No se siitä naamasta ja ilmeestä. Matkalla täytyy aina hankkia matkamuistoja. Me hankittiin matkamuistot sellasesta automaatista, johon tungettiin kolikoita ja sitten pyöritettiin kampea ja tuloksena oli kahden sentin kolikosta painautunut Berliinikuva. Kuvavaihtoehtoja oli neljä ja sen kuvan olisi fiksuna voinut myös valita pyörittelemällä kampea halutun kuvan kohdalle, mutta minä en sellasta tajunnut vaan otin sen minkä onni minulle soi. I love Berlinhän sieltä tuli.
Matkalla täytyy myös rentoutua ja jos joku ei tiedä niin varsinkin jos istutaan baarissa ja juodaan 4€ coctaileja tekee joskus mieli ottaa välikuolemaa. Saksassa alkoholin hinta on aika paljon halvempi, kuin Suomessa niin tulee turisteille helposti lieviä ylilyöntejä, koska viinaanhan muka on aina rahaa, vaikkei ruokaan olisikaan! (Ainakin opiskelijoilla tuntuu menevän usein näin) Mun lempparein rentoutusasento on yllä olevassa kuvassa näkyvä. Hyvin rentouttava, mutta ei tossa kehtaa kauaa kellistellä tai tulee heitetyksi ulos koko paikasta. Hetkenkin rentoutus kuitenkin auttaa! (Minä menin tona iltana nukkumaan ajoissa, vaikka tarkoitukseni oli lähteä baariin. Too much long island ice tea!)
Jotta en esiintyisi ihan jokaisessa kuvassa niin lopuksi halusin jakaa yhden mun lemppareimmista kuvista, jonka otin Berliinin muurilla. Suosittelen kyllä Berliiniä matkakohteena. Itse ainakin tykkään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti