keskiviikko 15. helmikuuta 2012

I love... kookos


Jukka Poika - Älä tyri nyt

Mulla on paha tapa nyppiä naama ja finnejä, mutta koitan pääosin edes naaman aukirepimisen jälkeen puhdistaa ihoa ja laitan Neutrogenan 2 in 1 maskin hetkeksi naamaan poistamaan epäpuhtauksia. Tällä kertaa heittäydyin oikeen villiksi ihon "hoidon" kanssa ja laitoin lisäksi synttärilahjaksi saaneeni Seppälän I love coconut face maskin.


Heti kun sain sitä mössöä pussista käsiini aloin epäileen oliko se sittenkään niin hyvä idea, mutta silti laitoin extra limaisen alkoholin ja kookoksen sekoitukselta tuoksuvan mömmön naamaani. Mun aikaisemmin raapimia kohtia alkoi kirveleen, enkä tiedä oliko se oikein hyvä vai huono asia... Annoin maskin olla jonku alle 10 min naamassa ja siinä vaihees se oli jo niin kovettunu mun kasvoihin, että hädintuskin pystyin liikuttaan  kasvojen lihaksia.


Ton maskin tarkotuskin on ilmeisesti, että se revitään pois, mutta ite tykkään paljon enemmän sellaisista pestävistä malleista. Mun heilutellessa jäykkiä poskia se mömmö alkoi jo kuoriutuun itestään mun iholta niin kuin käärmeen nahka, mutta kyllä sitä vedellä huuhdeltavaakin jäi vielä, vaikka maskin repikin pois kasvoilta. Omaa kivaa mulla ainakin oli se naamassa, kun näki aika selkeesti tulevaisuudessa saapuvat otsarypyt.

(Tälläsiä kuvia katsellessa voi vaan kauhistella omaa kauneuttaan)

Jälkikäteen iho oli kuiva, joten oli kakkokin laittaa vielä kunnon kosteusvoide perään (Yves Rocherin omenainen kiinteyttävä yövoide & Herbalife eye gel), jotta mun iho selviäis tollasesta kidutuksesta ja kun pistin yövoiteen keskellä päivää niin hetken päästä suihkasin vielä Herbalifen C-vitamiinia pari suihkausta, että kava ihokin taas virkistyisi eikä punottaisi rääkkäämisestä koko päivää. Näin jälkikäteen ajatellen olis varmaan pitänyt yövoiteen sijasta laittaa edes poskipäille Herbalifen rediant C:tä, joka pienentää ihohuokosia ja vähentää punoitusta, mutta jälkiviisaus onkin aina parasta...


Onneksi iho tuntu kuitenkin lopuksi ihan hyvältä, vaikkakin mun joskus lapsena polttama nenä kesii edelleen noin kerran kuukaudessa ja tästä syystä muutamat päivät menee Petteri Punakuonona, joskin läikikkäänä sellaisena. Muutenkin mulla heräs nyt uusi into ihoni hoitoon etenkin sen kosteuttamiseen, kun äiti vahvisti tiedon mun ensimmäisistä ryppyjen aluista ja inhoon sitä kun herään keskellä yötä raapien kuivia sääriäni, joten Nivean vadelmalle tuoksuva voide, jonka olen saanut Jaanalta on ollut täyttä rakkautta silloin tällöin laittamani Doven itseruskettavan lisäksi. Jalkojen lisäksi täytyisi alkaa rasvaamaan käsivarsiakin, kun oon spotannut niissäkin kuivia kohtia.


Mikä tässä on, että kun ikää tulee edes vähän löisää niin pitää alkaa oleen pakkomielteinen ihon laadusta. Kai se on sitten vain satsaus tulevaisuuteen... Kivasti tässä samalla tulikin esiteltyä mun ihontoito tuotteita. Kuvassa lisäksi oli Mary Kayn käsien kuorintavoide, jota käytän suihkussa aika ajoin koko kroppaan. Sen koostumus on aivan ihanan rakeinen!

Hyviä ihonhoito hetkiä muillekkin ja onnea niille miehille, jotka jaksoi lukea tän tekstin loppuun asti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti