Irelandia

Gwen Stefani - Cool

Tuli tosiaan kipastua tossa ennen Joulua Irlannissa, mutta matkalla poikkesin Tukholmassa moikkaamassa isän tätiä. Lentokentältä edestakainen bussi keskustaan maksoi n.150kr, josta mä sain zumbailla itteni vielä metron ja taksin avulla perille nukkumaan. En kuitenkaan eksynyt matkalla, mistä olen aika ilonen! Kummallista oli kun yritin puhua paikallisille ruotsia kysyen neuvoja niin ne alkoi puhuun mulle suoraan englantia. Se jopa ärsytti mua kun olisin halunnut kartuttaa kielitaitooni! Muuten Tukholman tutkiskeluun ei jäänyt aikaa kun lento oli illalla 7 Arlandassa ja aamulla 10.30 lähti jatkolento Dubliniin.

Irlantiin päästyä mun piti ottaa bussi Galwayhin, mutta jäädä Athlonessa pois ja ottaa siitä bussi Birriin, elikkä matkustin pari tuntia ja päädyin aivan keskelle Irlantia.

Olin varmaan enemmän maalla kuin mitä olen koskaan ollut, vaikka maalta olen kotosinkin, mutta toi paikka näytti ku se olis suoraan otettu jostain Emmerdalesta. Tosin sielä oli tasasempaa maastoa, mutta peltoa pellon perään ja paljon lampaita. Mun onnekseni Irlanti näytti parastaan koko mun reissun aikana vettäkään ei satanut kuin kotiinlähtöpäivänä. Pakkasta ja liukkaita teitä sen sijaan jouduttiin sietään. Ne hölmöt ei käytä ollenkaan talvirenkaita, vaikka tiet on ihan jäässä! Ihan tappokyytiä.

Irlantilaiseen tapaan lähdettiin jo ensimmäisenä iltana pubikierrokselle. Ninnin kanssa oli kiva kulkea kun se tunsi paljo väkee ja tiesi paljon kaikesta, joten ei ollut kauheen eksynyt olo. Ensimmäisen pubin baarimikko haki meille jopa naapuriruokapaikasta curry cheese and chipsit, joka oli todella hyvää! En normaalisti edes tykkää currystä, mutta toi tumma curry mitä oon saanut yhdessä paikassa Ausseissa ja tuola vie kielen mennessään!

Lauantai päivä kului lähes kokonaan sisällä rötvätessä, koska oltiin aivan liian väsyneitä lähtemään minnekkään edellisen päivän rientojen jälkeen. Irlannissa talot on todella kylmiä, kun ne ei ilmeisesti osaa rakentaa, joten jouduinkin olemaan oikeastaan koko ajan vällyjen välissä, vaikka sieläkin tuntui olevan kylmä. Peitot sentään oli puolta paksumpia kuin Suomessa.

Irlantilaiseen tapaan ne laitto myös mut maistamaan Guinnesia, mutta ei se oikeen maistunut. Onneksi sentään Ninnin perheen isäkin myönsi, että siihen makuun täytyy totutella. Me sen sijaan jatkettiin Heineken linjalla. Lauantai-iltana baari oli tupaten täynnä ja toisessa kerroksessa ollut DJ pisti vaahtokoneen päälle ja vaahtoa satoi lumihiutalemaisesti ekaan kerrokseen. Kaikilla oli niin kova meno, että mua alkoi jopa pelottaa kun pöydät vain heilu ja lattia tärisi irkkujen juhliessa. Lähdinkin suhteellisen aikaisin pois ja sain raaputtaa mun kyydin autonikkunan kännykälläni, kun niillä ei ole edes rapoja autoissa.

Sunnuntaille mulle oltiin luvattu oikea turistipäivä ja mentiin Käymään Kinnety castlessa! Tina toimi meille oppaana ja kierreltiin hetki linnan käytäviä ja tutustuttiin vähän pihapiiriinkin. Tosi kiva ja vanha toi linna oli, joka toimii nykyään hotellina. Sielä on tyrmään tehty baari ja vanha munkkien keittiökin. Seuraavalla visiitillä pitää varmaan ottaa tuolta kummitteleva huone yöksi.

Ja voin kertoa, ettei ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella vaan se on vihreämpää Irlannissa! En voi ymmärtää miten se ilmankosteus saa ruohonkin niin vihreäksi ja niissä puissa kieppuu muratteja ihan latvaan saakka. Tosi nättiä! Harmi vähän ettei lähdetty käveleen mihinkään mettään vaikka Tina ehdottikin, että halutaanko pysähtyä ja mennä. Mutta oli kiire kauppaan ostamaan pari matkamuistokirjaa, joten väliäkös sillä.

Viimeinen päivä kului oikeestaan bussissa. Dubliniin päästyä pakotin Ninnin ottaan pääkadulla liikennevalojen välissä musta kuvan ja sitten etsittiin lentokentälle menevää bussia, mutta saatiinkin taksi samaan hintaan. Ninni näytti mulle vielä yhden Dublinin ihmetyksen eli ovet. Lähes kaikki talot on jotain kaksikerroksisia rivitaloja ja niissä on jokaisessa asunnossa eriväriset ovet. Vähän hauska olis sanoa, että asun siinä ja siinä talossa pinkissä ovessa. Kelpais mulle! 

Tukholmassa välilaskulla saatiin vielä aikaiseksi pieni seikkailu kun meidän lento oli vähän myöhässä ja jatkolento lähti toiselta puolelta kenttää. Jouduttiin kulkeen uudestaan check innin läpi (mitä typeryyttä jos ostat lentokentältä vesipullon ja vaihdat konetta nii joudut taas ostaan uuden!!) Ehdittiin portille ennen sen sulkeutumista, mutta kaikki oltiin jo viety koneeseen, joten me saatiin VIP autokyyti sinne. Onneksi henkilökunta ei ollut meille vihainen, kun ne tiesi meidän koneen tulleen myöhässä...