lauantai 4. kesäkuuta 2011
Sateenkaaren päässä
Jippu & Samuli Edelman - jos sä tahdot niin. Ihanimpia rakkauslauluja Suomessa
Ollaan nyt oltu kolme yötä Rukalla ja parina iltana viihteelläkin. Torstaina mä lähdin Kuusamon keskustassakin tsekkaamaan paikat. En voi kyllä sanoa, että olisin ehtinyt lukemaan pääsykokeisiin yhtään kun ollaan oltu melkein koko ajan muutenkin menossa. Käytiin eilen aamupäivästä katsomassa myös sodan aikasia juoksuhautoja. Oon tuntenut itseni koko ajan aivan japanilaiseksi turistiksi kamerani kanssa, vaikka mitään käyttökelpoisia kuvia en ole saanutkaan!
Karaokea ollaan laulettu enemmän kun laki sallii ja tänään ei varmaan edes enää kehdata mennä samaan paikkaan bilettämään kun eilen vanhuksilla meni sielä jo liiankin lujaa. Mä menin ajoissa nukkumaan, mutta kolmen aikaan yöllä mut tultiin herättämään ja laitettiin auton rattiin etsimään yhtä miestä kyliltä. Ei löytynyt. Lomaromanssiakin mulle äiti ainakin on kovasti tyrkyttänyt ja mukava poikahan se onkin, mutta en usko että sillä on yhtä vahvat tunteet asian suhteen kuin mun äidilläni! Tosin oli hauska saada sydämen muotoisia pizzoja, vaikkakaan ei se niitä itse tehnyt.
Tänään ollaan vietetty Isän 60-vuotisjuhlia ja se saikin kauheen kasan lahjoja. Onnellinen mies. Mä taas olen ainut, joka nauttii kun saa pitää päällään juhlamekkoa ja pistin muutkin pukeutumaan nätisti ruokailun ajaksi. Heti sen jälkeen käytiinkin ostamassa kortti lähetettäväksi Australiaan ja äiti haki taas pari pitsaakin, pyysin tällä kertaa normaalin muotoisia! Saa sitten nähdä saapuuko tämä lomaromanssi tänään kylään, äitihän sitä ainakin kauheesti haluisi. Vanhukset ei ole tänään lähdössä minnekkään ulos, mutta mun vähän tekisi mieli mennä. Voisimpa ottaa vaikka auton ja mennä yksikseni Kuusamoon kun ei noita kavereita täällä oikeen ole!
Tänään aamusta paistoi aurinko niin, että mä pystyin levittään lakanan etupihalle ja ottaa vähän arskaakin ja samalla heilutella ohi ajaville inttipojille. Mun harmikseni tuulesta tuli aika suurenlaista ja joudun alle tunnin makoilun jälkeen meneen takasin sisälle. Illaksi kuitenkin tuli sadetta, mutta sekään ei kestänyt kauaa vaan nyt jo sateenkaaren ja sen aarteiden etsimisen jälkeen aurinko alkaa pilkotteleen pilvien lomasta. Enkä mä valita yhtään tästä maisemasta, joka mun ikkunasta avautuu. Kyllä se Suomenkin luonto on kaunista!
Mökkikin on aivan mukava. Ollaanhan me täällä monen monta vuotta käyty, kun meillä on osake tänne. Rukala on sellasen puolentoista kilometrin päässä itse rukakeskuksesta ja taksillahan sitä vähän yli kympin matkaa ollaan ajeltu. Onneksi mä en ole joutunut vielä maksumieheksi ollenkaan. Shoppailuakin ollaan harrastettu Citymarketissa ja Äiti osti mulle miesten osastolta valkoset shortsit ja sitten mä ostin tänään itelleni 40€ kiilakorkokorkkarit. Niissä oli pieni liimaklöntti sielä, missä sellasta ei olisi pitänyt olla niin sain niistä 10% alennustakin. Taas se nähtiin, että aina kannattaa valittaa!
Tässä myös keskustellaan vaihteeksi kynsilakoista ja julkiseen tietoon mun mielestä kaikille pitäisi tulla jo pikkuhiljaa ettei se tuuli ja puhaltelu auta kynsilakkojen kuivumisessa yhtään. Niiden kuivuminen johtuu aivan siitä kynsilakasta itsestään ja niissä olevista ainesosista. Jonkinlaisia pikakuivatuslakkojahan on olemassa, mutta itse en ole sellasia ostellut, juuri lueskelin niistä suomi24 keskustelusta ja aloin itsekin kiinnostumaan kun noita kynsiä koko ajan lakkailen. Pitää varmaan koittaa jotain noiden suosittelemaa tuotetta, että saisin itsekkin kommentoida niiden toimimista.
Huomasin juuri kuviani katsellessa, että osaan kyllä sitten pukeutua juntisti! Eipä tuo onneksi haittaa ja torstaina baarissa jotkut miehet oli keskustellut myös käytänkö alushousuja jumpsuittini alla. En tiedä pitäiskö tälläsestä keskustelusta olla ilonen vai ei, mutta ehkä se oli sitten hyvä juttu kun mieluummin mä olen sillai ettei mun alushousujen rajat näy. Olen huomannut kropassani myös jenkkakahvaefektin pepussa, kun olen käyttänyt Piecesin alushousuja ja ne on hitusen liian pieniä mulle. Mun peppuuni on sitten tullut alushousujen rajat painaumina, jotka ei lähde varmaan ikinä pois. Kiitos Pieces!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti